Tutkimuksessa puolisoilla havaittiin enemmän masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireita kuin potilailla. Naispuolisot raportoivat näistä oireista enemmän kuin miehet.

Syöpään sairastuminen vaikuttaa psyykkisesti enemmän potilaan puolisoon kuin potilaaseen itseensä. Syöpäpotilaiden lisäksi myös heidän puolisonsa tarvitsevat tukea. Sairaus heijastuu samalla koko perheeseen.

Näin kertoo psykologian maisterin Mila Gustavsson-Liliuksen väitöstutkimus.

Tutkimuksessa puolisoilla havaittiin muun muassa enemmän masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireita kuin potilailla. Naispuolisot raportoivat näistä oireista enemmän kuin miehet. Puolison tuki vaikutti myös olevan tärkeämpää syöpään sairastuneille naispotilaille kuin miehille.

Tutkimuksessa todetaan, että puolisot ovat potilaiden tärkeimpiä sosiaalisen tuen lähteitä ja heidän psyykkinen hyvinvointinsa heijastuu myös potilaiden psyykkiseen hyvinvointiin. Optimismi ja vahva koherenssin tunne, eli tunne siitä, että elämä on ymmärrettävää, ennustettavaa, mielekästä ja se, että erilaisiin stressitilanteisiin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan, suojaavat syöpään sairastuneita potilaita ja heidän puolisoitaan psyykkisiltä kuormittuneisuusoireilta.

Sekä potilaan että puolison taipumus vihan ilmaisun tukahduttamiseen vähensi potilaan elämänlaatua. Puolison avoimella vihan ilmaisulla oli negatiivinen yhteys naispotilaiden psyykkiseen elämänlaatuun, kun taas miespotilailla puolison avoin vihan ilmaisu paransi heidän psyykkistä elämänlaatuaan.

Tutkimustulokset perustuvat HYKS:n klinikoilta kyselylomakkeilla vuosina 1997–2000 kerättyihin tietoihin.

– Psykoterapeuttiset kuntoutusmenetelmät, jotka tukevat optimistista elämänasennetta ja kommunikaation parantamista parisuhteessa vähentäisivät psyykkisiä kuormittuneisuusoireita niin syöpäpotilailla kuin heidän puolisoillaan, Gustavsson-Lilius sanoo.

Väitöstutkimus tarkastetaan Helsingin yliopistossa 10.12.

Kuva: Pixmac