1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Syöpään sairastumisessa on eroja väestöryhmien välillä
Ajan­kohtai­sta

Syöpään sairastumisessa on eroja väestöryhmien välillä

Sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja syöpään sairastumisessa ja kuolleisuudessa on vähennettävä, painottavat Syöpäjärjestöt.

Syöpään sairastumisessa on eroja väestöryhmien välillä Kuva 1 / 1 Kuva: Kichigin_S /Adobe/AOP

Korkeakoulutetuilla tai keskiasteen suorittaneilla on paremmat mahdollisuudet selvitä syövästä hengissä kuin korkeintaan perusasteen suorittaneilla.

Perusasteen koulutuksen suorittaneiden syöpäkuolleisuuden väheneminen pysähtyi 2000-luvun puolivälissä, korkeasti koulutetuilla väheneminen on jatkunut.

Arvioiden mukaan alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat potilaat hakeutuvat hoitoon tai lähetetään jatkotutkimuksiin myöhemmin kuin korkeasti koulutetut.

Aihetta käsiteltiin Syöpäjärjestöjen Syöpä ja eriarvoisuus -seminaarissa.

– Keskeisin tapa lisätä terveydenhuollon yhdenvertaisuutta on parantaa perusterveydenhuoltoa ja näin varmistaa alkuvaiheen hoitoonpääsy. Kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristäminen on välttämätön askel. Lisäksi tulee vähentää terveydenhuollon palveluiden maksullisuutta ja pienentää maksukattoja. Tarvitaan myös sitovat aikarajat sille, missä ajassa syöpäepäilystä on päästävä tutkimuksiin ja syöpädiagnoosista hoitoon. Näillä keinoilla voidaan päästä kiinni eri sosiaaliryhmien kuolleisuuseroihin, painottaa Syöpäjärjestöjen terveysosaston johtaja Juha Heino tiedotteen mukaan.

Tukea terveellisiin elämäntapoihin siirtymiseen

Syöpien ikävakioitu ilmaantuvuus on kasvanut väestössä kaikilla koulutustasoilla. Korkeakoulutettujen syöpäilmaantuvuus on ollut vuosikymmenten ajan suurempi kuin muiden koulutustasojen, mutta 2000-luvulla erot ovat pienentyneet. Tämä johtuu siitä, että korkeakoulutettujen syövät eivät ole yleistyneet, mutta muilla koulutustasoilla syöpien ilmaantuvuus on kasvussa.

Suomessa ja muissa läntisissä maissa terveydelle haitalliset elintavat ovat pääsääntöisesti yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön lisäksi syöpäriskiin vaikuttavat epäterveellinen ruokavalio ja liikkumattomuus.

Lue myös

Ihmiset tarvitsevat tukea terveellisiin elämäntapoihin siirtymisessä. Heino toteaa, että syöpäriskin vähentämiseksi on välttämätöntä tarjota nykyistä enemmän matalan kynnyksen elintapaohjausta, kuten tukea tupakoinnin lopettamiseen tai liikunnan aloittamiseen. Terveellistä käyttäytymistä pitäisi tukea myös verotuksella.

Hyvä uutinen on se, että erot syöpien hoidossa ovat Suomessa vähäisiä ja hoito korkeatasoista.

Syöpärekisterin johtaja Nea Malila arvioi, että erot elossaololuvuissa selittyvät todennäköisesti eroilla syövän syytekijöissä, hoitoon hakeutumisessa, syövän levinneisyysasteessa ja muissa selviämiseen liittyvissä tekijöissä. Myös alueellisia eroja on. Erityisvastuualueiden välillä on jonkin verran eroja elossaololuvuissa, mutta millään alueella ei ole kaikkien syöpätautien osalta johdonmukaisesti suurin tai pienin elossaololuku.

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.