Ruotsalaistutkimuksessa selvitettiin eturauhassyöpädiagnoosin yhteyttä itsemurhiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimusaineistona olivat tilastot lähes 170 000 eturauhassyöpädiagnoosin vuosina 1961-2004 saaneesta ruotsalaismiehestä.

Ruotsalaistutkimuksessa selvitettiin eturauhassyöpädiagnoosin yhteyttä itsemurhiin ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimusaineistona olivat tilastot lähes 170 000 eturauhassyöpädiagnoosin vuosina 1961-2004 saaneesta ruotsalaismiehestä.

Itsemurhariski oli kahdeksankertainen ensimmäisellä viikolla ja kolminkertainen ensimmäisen vuoden aikana diagnoosin jälkeen verrattuna miehiin, joilla ei ollut eturauhassyöpää.

Ennen vuotta 1987 riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin oli 11-kertainen ensimmäisellä viikolla diagnoosin jälkeen. Ensimmäisen vuoden aikana riski oli kaksinkertainen verrattuna miehiin, joilla ei ollut eturauhassyöpää. Vuoden 1987 jälkeen riski joutua sairaalahoitoon tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin oli ensimmäisellä viikolla kolminkertainen ja ensimmäisen vuoden aikana 1,3-kertainen.

Ei tiedetä, miksi riskit olivat pienempiä vuoden 1987 jälkeen. Tutkijat arvelevat, että syyt voisivat liittyä sydän- ja verisuonitautien hoidon kehittymiseen ja siihen, että eturauhassyöpädiagnoosi tehdään yhä aikaisemmassa vaiheessa.

Sekä itsemurhariski että vaara kuolla sydän- ja verisuonitauteihin oli suurempi alle 54-vuotiailla kuin sitä vanhemmilla miehillä.

Eturauhassyövän hoitoihin liittyy sydän- ja verisuonitautiriskejä. Karoliinisen instituutin tutkijoiden mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että suurimpana syynä kohonneisiin riskeihin oli diagnoosin tuoma stressi ja ahdistus. Tarvittaisiin parempia keinoja tukea eturauhassyöpädiagnoosin saaneita miehiä.

Tutkimus julkaistiin PLoS Medicine –lehdessä.

Hertta Vierula
kuva: Kwest/Pixmac