• Ulla Toikkanen

Syöpälääke­tutkimuksiin pääsy vaikeutui Pohjoismaissa

Suomen valttina on laatu, kun kilpaillaan ­syöpälääketutkimusten saannista. Siksi ­tutkimusresurssien ­riittävyydestä tulisi huolehtia, sanovat asiantuntijat.

Syöpälääke­tutkimuksiin pääsy vaikeutui Pohjoismaissa Kuva 1 / 3
     

Osastonylilääkäri Minna Tanner TAYS:n aikaisen vaiheen syöpälääketutkimusyksiköstä kertoo, että pääsy syöpälääketutkimuksiin on vaikeutunut.

Tannerin mukaan TAYS:ssa lääkehoitotutkimuksiin pääsee tällä hetkellä kolme prosenttia syöpäpotilaista. Euroopan syöpäkeskusten akkreditointiprosessin mukainen suositus on, että 10 prosenttia pääsisi niihin.

”Varhaisen vaiheen syöpälääketutkimukset vaativat osaamista ja resursointia.”

Minna Tanner

– Syöpälääketutkimuksiin pääsyä yritetäänkin nyt lisätä huomattavasti. Pääsy niihin on vähentynyt kaikissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta Tanskaa, jossa on voimakkaasti investoitu lääketutkimusten perusrakenteisiin, Tanner kertoo.

Hän kuvaa, että kaikissa Pohjoismaissa paitsi Tanskassa kliinisten lääketutkimusten määrä on vähentynyt. Kunkin maan pienet potilasmäärät ovat yksi syy.

Lääketutkimusten tekeminen Pohjoismaissa on myös kalliimpaa kuin Itä-Euroopan tai Aasian tutkimuskeskuksissa.

Lääkäreiden työaikaa myös lääketutkimusten hankintaan

Tanner arvioi, että Suomi pystyy kilpailemaan muiden maiden kanssa lääketutkimuksista ainoastaan laadulla. Tutkijoilta vaaditaan oman osaamisen mainostamista ja aktiivista yhteydenpitoa lääkefirmoihin.

– Varhaisen vaiheen syöpälääketutkimukset vaativat paljon osaamista ja resursointia, ja niistä on erittäin kova kilpailu. Monesti Suomi tai muut Pohjoismaat ohitetaan, kun mietitään, mihin maahan näitä lääketutkimuksia tulee.

Kansainvälisessä kilpailussa lääketutkimuksista ei onnistuta, jos lääkefirmojen kyselyihin ei pystytä vastaamaan nopeasti. Tanner tähdentää, että lääkäreiden työaikaa pitää varata myös lääketutkimusten hankintaan. Niin ikään lääketutkimusten perusrakenteiden täytyy olla kunnossa, jotta pystytään myös aktiivisesti hankkimaan lääketutkimuksia Suomeen.

Lisää tutkimusyksiköitä tarvittaisiin

Tanner toteaa, että aikaisen vaiheen syöpälääketutkimusyksiköitä pitäisi perustaa lisää Suomeen, jos halutaan saada uusia syöpälääkkeitä entistä nopeammin potilaille. Yksikössä on mahdollisuus tutkia lääkeaineita, joita ei ole vielä testattu laajoilla potilasryhmillä ja mukana voi olla raskaita hoitoja saavia syöpäpotilaita.

– Faasin 3 lääketutkimukset ovat satunnaistettuja, ja niissä on yleensä varsin vähän hoitoa saaneita potilasryhmiä.

Tannerin mielestä sairaanhoitopiirien tulisi huolehtia siitä, että yliopistosairaaloilla on riittävät resurssit ottaa vastaan lääkehoitotutkimuksia, jotta uusia syöpälääkkeitä saadaan potilaiden käyttöön. Henkilöstöä täytyy olla tarpeeksi, ja lääkärillä pitää olla aikaa tutkimusten tekemiseen. Myös tutkimuksessa vaadittujen varusteiden tulee olla hyviä.

Tutkimuksia kaikista syöpätyypeistä

”Meidän täytyy ­huolehtia siitä, että tutkimukselle ­jyvitetyt resurssit ovat ­riittäviä.”

Panu Jaakkola

TAYS:ssa tehdään lääketutkimuksia kaikista syöpätyypeistä. Eniten tutkitaan lääkkeitä rinta-, suolisto- ja keuhkosyöpiin sekä gynekologisiin syöpiin.

Onkologisia lääketutkimuksia tehdään niin kirurgian vastuualueella, syöpätaudeilla, gynekologialla kuin hematologialla. TAYS:n aikaisen vaiheen lääketutkimuksiin keskittyvässä syöpälääketutkimusyksikössä on menossa 34 aktiivista tutkimusta, ja koko TAYS:ssa on käynnissä 80 syöpälääketutkimusta.

Isotooppitutkimuksia aloitettu ensimmäisenä maailmassa

HUS:n tutkimusjohtajan, professori Panu Jaakkolan mukaan monet syöpälääketutkimukset menevät tulevaisuudessa hankalammiksi, koska niissä vaaditaan erittäin komplisoitua diagnostiikkaa, jota ei tehdä rutiininomaisesti Suomessa.

Tutkimusresurssit ovat toinen syöpätutkimuksen tulevaisuuden haaste.

– Meidän täytyy huolehtia siitä, että tutkimukselle jyvitetyt resurssit ovat riittäviä.

Jaakkola kertoo, että myös EU:n tietosuoja-asetus mietityttää. Asetus on synnyttänyt epätietoisuutta siitä, miten lääkefirmojen ja tutkimusyksiköiden välisiä sopimuksia tehdään.

HUS:n syöpälääketutkimukset liittyvät moniin syöpätyyppeihin. Useita immuno-onkologisia tutkimuksia on nyt meneillään, ja tänä vuonna on aloitettu ensimmäisenä maailmassa isotooppitutkimuksia, joissa lääkeaineeseen on kiinnitetty thorium-isotooppi. Käynnissä on myös muita ensimmäisenä maailmassa tehtäviä lääketutkimuksia.

Jaakkola kuvaa, että HUS:ssa on parhaillaan hyvä ja aktiivinen tilanne syöpälääketutkimuksissa. Syöpäkeskukseen on saatu tänä vuonna 25 uutta syöpälääketutkimusta, ja nyt tutkimuksia on käynnissä noin 100.

”Työpaikat on jo ’liinattu’ niin ­hyvin, ettei meinaa löytyä resurssia ylimääräiseen.”

Päivi Auvinen

Hänen mukaansa suomalaisilla syöpäpotilailla on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet päästä lääketutkimuksiin.

Jaakkola uskoo, että maiden välillä on jonkin verran eroja siinä, miten syöpäpotilaat pääsevät tutkimuspotilaiksi. Monet syöpälääketutkimukset tehdään ulkomailla suurissa tutkimuskeskuksissa.

– Kaikkia ulkomailla tehtäviä tutkimuksia ei ole Suomessa. Meidän täytyy ilman muuta pyrkiä siihen, että saamme mahdollisimman paljon syöpälääketutkimuksia käyntiin Suomessa.

Lääkäreille pitäisi järjestää aikaa tutkimiseen

Dosentti, apulaisylilääkäri Päivi Auvinen KYS:n syöpäkeskuksesta painottaa, että sairaaloiden pitäisi satsata syöpälääketutkimuksiin vastaisuudessa. Tutkimuksiin tarvittaisiin nykyistä enemmän tutkimushoitajia, ja lääkäreille pitäisi järjestää aikaa kliinisten lääketutkimusten tekemiseen.

Hänen mukaansa uudet syöpälääketutkimukset ovat jo pelkästään lainsäädännöllisistä syistä työläitä ja vaikeita. Toisaalta niiden avulla voidaan tarjota uusia, yleensä entistä parempia ja paremmin kohdennettuja hoitoja potilaille.

Auvinen toteaa, että suomalaiset tutkijat ovat huolellisia ja tekevät hyvää työtä. Siksi Suomeen on mahdollisuus saada syöpälääketutkimuksia.

– Maassamme on kuitenkin kallista tehdä lääketutkimuksia ja on riski ylihinnoittelusta. Suomessa on myös vähemmän henkilökuntaa tutkimuksiin. Työpaikat on jo "liinattu" niin hyvin, ettei meinaa löytyä resurssia mihinkään ylimääräiseen.

KYS:ssä on menossa yli kymmenen syöpälääketutkimusta, joista osa on rekrytointi- ja osa seurantavaiheessa.

Rintasyövässä tutkitaan solusyklin säätelijöitä ja HER2-vasta-aineita. Lymfoomassa puolestaan tutkimuksen alla on uusi lääke, joka on solunsalpaajan ja vasta-aineen konjugaatti. Lisäksi selvitetään lääkehoidon tehostamista potilailla, joilla on suuri uusiman riski.

Tutkimusten määrä on kasvanut OYS:ssa

”PALKOn arviot ovat hidastuttaneet joidenkin suonen­sisäisten lääkkeiden käyttöönottoa.”

Jussi Koivunen

Syöpälääketutkimukset ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa OYS:ssa. Syöpätautien erikoislääkäri, dosentti Jussi Koivunen kertoo, että OYS:ssa on käynnissä kymmenkunta syöpälääketutkimusta.

Keuhko-, munuais-, eturauhas- ja rintasyövän sekä melanooman lääketutkimukset ovat olleet työn alla viime vuosina. Eniten lääketutkimuksia on tehty keuhkosyövässä.

– Uskon, että syöpälääketutkimusten kasvu jatkuu OYS:ssa tulevina vuosina, Koivunen toteaa.

Uudet oraaliset syöpälääkkeet ovat päätyneet potilaiden käyttöön Koivusen mukaan pitkällä viiveellä, koska Hila on vetänyt näissä lääkkeissä tiukkaa linjaa.

– Uusien suonensisäisten syöpälääkkeiden arvioinnin toimintatavat ovat vasta muotoutumassa. PALKOn arviot ovat jonkin verran hidastuttaneet joidenkin suonensisäisten syöpälääkkeiden käyttöönottoa.

Koivusen mukaan lääkeyhtiöt eivät tarjoa kovin paljon lääketutkimuksia Suomeen, koska maa on niin pieni. Joillakin yhtiöillä on sääntö, jonka mukaan viisi prosenttia yhden tutkimuksen potilaista pitäisi saada samasta maasta. Koivunen sanoo, että tämä sääntö tuntuu vaikealta Suomelle.

Hän pohtii, ovatko lääkärit innostuneita syöpälääketutkimuksesta. Tutkimukset ovat vuosi vuodelta raskaampia ja vaativat tutkijoilta sitoutumista pitkäksi aikaa.

– Lääkäri ei saa henkilökohtaista rahallista korvausta lääketutkimuksista, mutta uutta oppia kyllä tulee.

Myös tutkijalähtöisiin tutkimuksiin voimavaroja

”Sekä akateemisia että lääkeyhtiöiden sponsoroimia tutkimuksia tarvitaan.”

Kalle Mattila

Tutkimusrahoitus akateemiseen tutkijalähtöiseen tutkimukseen on vähentynyt. TYKS:n 15:sta potilaita rekrytoivasta syöpätutkimuksesta vain 4 on tutkijalähtöisiä, muut ovat lääkeyhtiöiden sponsoroimia faasin 2 tai 3 tutkimuksia.

Erikoistuva lääkäri Kalle Mattila TYKS:stä haluaisi, että myös tutkijalähtöisiin tutkimuksiin satsattaisiin, koska sekä akateemisia että lääkeyhtiöiden sponsoroimia tutkimuksia tarvitaan.

– Lääketutkimuksilla saadaan kokemuksia uusista lääkkeistä, joilla ei ole vielä myyntilupaa. Näiden tutkimusten avulla voidaan tarjota potilaille uusia, ilmaisia lääkkeitä.

TYKS:n syöpätutkimusten tilanne on nyt hyvä Mattilan mukaan. TYKS:iin tarjotaan jatkuvasti faasin 2 ja faasin 3 lääketutkimuksia, ja tutkimuspotilaiden määrää pyritään lisäämään.

Melanooman ja uro-onkologisten syöpien lääketutkimuksissa työskennellyt Mattila sanoo, että Suomeen on aktiivisesti tarjottu uusia syöpälääketutkimuksia. Suomessa on myös tehty paljon töitä sen eteen, että tutkimuksia saadaan maahan.

Mattila on mukana muun muassa melanooman faasin 2–3 tutkimuksessa, joka selvittää kahden immunologisen lääkkeen yhdistelmähoitoa edennyttä melanoomaa sairastavilla potilailla. Hän osallistuu myös faasin 3b liitännäishoitotutkimukseen, jossa annetaan täsmälääkkeiden yhdistelmää, kun potilaalta on leikattu imusolmukkeisiin levinnyt melanooma.

Lisää aiheesta

Johanna Ivaska Orionin syöpätutkimuksen johtajaksi
Tutkijat huolissaan Suomen lääketieteellisen tutkimuksen tulevaisuudesta
Kliinisten syöpäilmoitusten määrä on romahtanut

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Riskitietojen pitää näkyä

– Riskitietojen välittämiseen tarkoitettuja huomiolomakkeita alikäytetään, ja joskus käyttöä jopa rajoitetaan, kirjoittaa Heikki Laine.

Ajassa
Euroopan lääkeviraston muutto hidastaa toimintaa alkuvuonna

Brexitin vuoksi on huolta 31 lääkkeen saatavuudesta.

Kommentti
Riskitietojen pitää näkyä

– Riskitietojen välittämiseen tarkoitettuja huomiolomakkeita alikäytetään, ja joskus käyttöä jopa rajoitetaan, kirjoittaa Heikki Laine.

Ajassa
Uusi mallintamisteknologia luunmurtumien tarkempaan ja nopeampaan diagnostiikkaan

Disiorin mallintamisteknologialla saadaan hyödynnettyä 3D-kuvien koko tietomäärä suoraan lääkärin käyttöön.

Tieteessä
Motorisesti taitavat pojat osaavat myös ongelmanratkaisun

Motorisesti taitavilla pojilla on paremmat ongelmanratkaisutaidot kuin niillä pojilla, joiden motoriset taidot ovat heikommat.

Liitossa
Samuli Saarnista uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Samuli Saarni. Hän voitti Tuula Rajaniemen äänin 35–24.

Ajassa
Lääkäriliiton jäsenmaksu säilyy ennallaan

Perusmaksu 512 euroa vuodessa. Apurahatutkijoille uusi alennusperuste.

Ajassa
Virolainen: Sote syntyy, koska SDP haluaa sen

Ulkomaakauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok) on varma soten syntymisestä tällä vaalikaudella.