Luteita, kirppuja ja täitä sekä niiden aiheuttamia puremia ja ihottumia on suurella osalla Simo Granatin potilaista. Granat toimii asunnottomien omalääkärinä Helsingin Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa.

– Nämä ovat luultavasti vaatetäitä. Niiden pitäisi olla harvinaisia, mutta meillä näitä on melkein kaikilla, Simo Granat kertoo.

Hän ojentaa näytille pienessä valkoisessa näytepurkissa hyppiviä hyönteisiä. Granat on myöhemmin päivällä menossa Helsingin yliopiston luonnontieteelliseen museoon hakemaan tarkempaa lajimääritystä löydöilleen.

Erilaiset loiset ovat tavallisia Granatin potilailla. Luteita, kirppuja ja täitä sekä niiden aiheuttamia puremia ja ihottumia on suurella osalla potilaista. Toinen tavallinen ongelma ovat haavat ja hiertymät. Pään haavat syntyvät kaatuessa ja tappeluissa. Jalkoihin aiheuttavat ongelmia vääränkokoiset kengät, jotka ovat syyssäällä märkinä jalassa viikkokausia. Asunnottomien palvelukeskuksen potilailta poistetaan myös usein vanhoja ompeleita. Joskus ne ovat saaneet olla paikoillaan kuukausia.

Simo Granat suorittaa asunnottomien palvelukeskuksessa eurolääkärivaihetta osapäiväisenä työntekijänä. Osan viikkoa hän työskentelee vankisairaalan osastonlääkärinä Hämeenlinnassa. Granatilla on kokemusta työstä myös katkolla ja neulanvaihtopisteessä.

– Joidenkin potilaiden kanssa on syntynyt jo pitkä potilassuhde, kun ensin on kohdattu vankilassa, sitten katkolla ja sen jälkeen, kun potilaat ovat romahtaneet kaikista turvaverkoista ulos, asunnottomien palvelukeskuksessa – ja ehkä jälleen vankilassa.

Varsinaiseksi työkseen hän mainitsee tuberkuloosiprojektin Somaliassa. Lisäksi Granat tekee tutkimusta pneumokokkikantajuudesta bangladeshilaisilla lapsilla. Silloin tällöin Granat pitää myös yksityislääkärin vastaanottoa.

Ei PKV-lääkkeitä

Asunnottomien omalääkärin työlle on ollut vaikea löytää kokopäiväistä tekijää. Granat ei kuitenkaan pidä työtä erityisen raskaana.

– Omaa työtään tässä pystyy aikatauluttamaan paljon paremmin kuin terveyskeskuksessa.

Granat arvelee, että myös uhkaavia tilanteita on terveyskeskuksissa enemmän. Täällä ei määrätä riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä.

– Kun potilaat sen tietävät, he eivät tule niitä edes kysymään.

Aiemmin asunnottomien lääkärille pystyi varaamaan aikoja, mutta nyt vastaanotto toimii kokonaan päivystysperiaatteella.

– Oli paljon unohduksia ja myöhästymisiä. Nyt hoitoon pääsee lyhyellä odotuksella samana päivänä. Se sopii meidän potilaille.

Hoitoon sitoutuminen on asunnottomilla ongelma. Lääkkeitä ei muisteta ottaa, reseptit hukkuvat tai lääkkeet varastetaan. Palvelukeskuksessa näitä ongelmia on yritetty ratkaista. Lääkkeet saa dosettiin, jota säilytetään palvelukeskuksessa. Melko säännöllisetkin käynnit lääkärin tai sairaanhoitajan luona onnistuvat, kun asunnottomat viettävät palvelukeskuksessa aikaa muutenkin.

Lääkärin ei tarvitse olla huolissaan siitä, onko potilailla varaa ostaa lääkkeensä, sillä he saavat niitä varten sosiaalitoimelta maksusitoumuksen.

Asunnottomien omalääkäritoiminta on pilottiprojekti, joka alkoi runsas vuosi sitten ja jatkuu vuoden 2012 loppuun. Tavoitteena on vähentää kuluja. Asunnottomat päätyvät päivystykseen ja vievät sairaalasijoja muuta väestöä enemmän, kun triviaalitkin vaivat pääsevät hoitamattomina pahenemaan. Asunnottomien lääkärin ja palvelukeskuksessa työskentelevien sairaanhoitajien tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen hoitopaikka siellä, missä asunnottomat muutenkin ovat.

Perimmältään asunnottomien ongelmat ovat samanlaisia kuin muulla väestöllä. Asunnottomat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaikka monilla on jonkinlainen päihdetausta.

–Potilailla on keuhkoahtaumatautia, diabetesta, korkeaa verenpainetta. Myös kaikki epidemiat näkyvät toki asunnottomillakin.

Iho-ongelmat, kuten tulehtuneet haavat, märkärupi, selluliitti ja ruusu ovat yleisimpiä yksittäisiä syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle palvelukeskuksessa.

Hertta Vierula
Kuva: Sami Perttilä

Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina ilmestyvästä Suomen Lääkärilehdestä 48/2010.