Kylmäaltistuksen jatkuessa pitkään ihmisen elimistö uupuu ja hänen älyllinen toimintakykynsä heikkenee, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Kylmäaltistuksen jatkuessa pitkään ihmisen elimistö uupuu ja hänen älyllinen toimintakykynsä heikkenee, todetaan Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

FM Tiina Pääkkönen tutki kylmäaltistuksen aiheuttamia muutoksia melatoniinin ja kilpirauhashormonien tasoissa sekä hormonien yhteyttä psyykkiseen toimintakykyyn kylmään sopeutumisen aikana.

Aiemmissa tutkimuksissa talvikauteen liittyvän pitkäaikaisen kylmälle ja pimeälle altistumisen on havaittu lisäävän masentuneisuuden oireita ja heikentävän jopa terveiden ihmisten älyllistä toimintakykyä. Polaarisena T3-oireyhtymänä tunnettu ilmiö liittyy elimistön alentuneisiin kilpirauhashormonitasoihin.

Nyt laboratoriotutkimuksessa selvitettiin talveen liittyvää kylmäsopeutumista, sen vaikutusta hormonitasoihin ja näiden yhteyttä psyykkiseen toimintakykyyn nuorilla miehillä, jotka altistettiin kylmälle talvella ja kesällä sekä kirkkaassa että hämärässä valossa.

Kenttäkokeessa Antarktiksella selvitettiin psyykkisen toimintakyvyn sekä fysiologisten ja biokemiallisten tekijöiden välistä yhteyttä terveillä henkilöillä kesä- ja talvikauden alussa ja lopussa.

Lyhytkestoisen altistuksen kylmälle ja pimeälle havaittiin parantavan älyllistä toimintakykyä nostamalla vireystilaa. Kylmäaltistuksen jatkuessa elimistö kuitenkin uupuu, minkä seurauksena älyllinen toimintakyky heikkenee, koska keskittyminen häiriintyy. Kylmään sopeutuminen ei paranna älyllistä toimintakykyä.

Hormonitasot ovat yhteydessä psyykkisessä toimintakyvyssä esiintyviin muutoksiin. Yhteys on samanlainen kuin polaarisessa T3-oireyhtymässä. Yksilön henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat kylmäsopeutumisen aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin.

FM Tiina Pääkkösen fysiologian väitöskirja tarkastetaan 26.2.2010 Oulun yliopistossa.

Kuva: Pixmac