Anastrotsoli vähentää hormonireseptoripositiivisen rintasyövän uusimia jonkin verran tamoksifeeniin verrattuna, mutta toisaalta maksaa enemmän eikä tuota eroa eloonjäämisessä 9 vuoden seurannassa, todettiin San Antonion kansainvälisessä rintasyöpäkokouksessa. Varsinkin osteoporoosille alttiille iäkkäille potilaille, joiden kasvain on vahvasti hormoniriippuvainen, tamoksifeeni on edelleen varteenotettava hoitovaihtoehto.

San Antonion rintasyöpäkokouksessa päivitettiin viime viikolla ATAC-tutkimuksen 9-vuotisseuranta. Tamoksifeenia ja anastrotsolia verranneen tutkimuksen viisivuotisseurannassa todettiin 2,8 %:n absoluuttinen ero uusimissa anastrotsolin eduksi, mutta ei eroa eloonjäämisessä. Nyt 9-vuotisseurannassa keskeinen mielenkiinto kohdistui anastrotsolin osteoporoosihaitan seurantaan ja siihen, merkitsevätkö anastrotsoliryhmän vähemmät uusimat pitkäaikaisseurannassa myös parempaa eloonjäämistä.

Kaikkiaan uusimia todettiin nyt tamoksifeeniryhmässä 21,8 % ja anastrotsoliryhmässä 17,0 %, joten absoluuttinen ero oli kasvanut 4,8 %:iin. Toisen rinnan syöpiä todettiin vastaavasti 4,2 % ja 2,5 %, eli 1,7 % ero edelleen anastrotsolin eduksi. Yhdeksän vuoden seurannassa eloonjäämisessä ei ollut edelleenkään eroa näiden hoitojen välillä. Tämä johtunee siitä, että tamoksifeenia saaneet potilaat saivat uusiman jälkeen anastrotsolia.

Endometriumsyöpiä oli tamoksifeeniryhmässä 9 vuoden kohdalla 23 (0,26 %) ja anastrotsolirymässä 4 (0,057 %) ja ensimmäisiä luustomurtumia vastaavasti 310 (2,8 %) ja 421 (3,8 %). Pelätyt luustokomplikaatiot eivät lisääntyneet anastrotsolia saaneilla hoidon päättymisen jälkeen. Aromataasi-inhibiittorien aiheuttama osteoporoosi on uusien tutkimusten mukaan myös estettävissä tsoledronaatilla.