Tehyn sopimus tulee tuntumaan myös lääkärin arkityössä. Lääkärien ja hoitajien väliseen työnjakoon joudutaan puuttumaan, jotta sopimuksen uudet palkkauselementit saadaan toteutettua.

Työnantajien käynnistettäviksi määrätyt tuloksellisuushankkeet eivät käytännössä onnistu ilman puuttumista lääkärien ja hoitajien väliseen työnjakoon. Tätä mieltä ovat kaikki Suomen Lääkärilehden haastattelemat työmarkkinajärjestöjen edustajat.

- Konkreettisista käytännön toimista ei ole vielä ehditty sopia, mutta paikallisella tasolla ne tullaan käymään yksityiskohtaisesti lävitse. On selvää, että myös terveydenhuollon tehtävien jakautuminen on tässä prosessissa mukana, sanoo Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja

Markku Jalonen

.

Jalonen huomauttaa, ettei yksin Tehyn sopimus tule muuttamaan arkityötä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

- Paras-hanke on jo menossa, ja monet paikalliset kehittämishankkeet ovat myös muuttaneet niin hoitajien kuin lääkärienkin työtä, Jalonen muistuttaa.

Reilun vuoden kuluttua tapahtuvat lukuisat kuntaliitokset ovat jo käynnistäneet prosessin, jossa sosiaali- ja terveystoimen hallintoa ja työnkuvia muokataan voimakkaastikin. Tämä tulee muuttamaan terveydenhuollon johtamiskulttuuria, kun perinteisistä lääkäri- ja hoitajajohtajien reviireistä halutaan joissakin kunnissa päästä eroon.

- Kutakin työtä johtakoon paras johtamisen ammattilainen, painottaa Markku Jalonen.

Sairaanhoitajasiivooja ei ole tuloksentekijä

Sairaanhoitajat ovat Tehyn suurin ryhmä. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja

Katriina Laaksonen

on seurannut tarkalla korvalla liittonsa 49 000 jäsenen kohtaloa.

- Piti oikein sanakirjasta tarkistaa, mitä tämä "tuloksellisuus" tarkoittaa. Nythän se on julkisessa keskustelussa sekoitettu niin tehokkuuteen, tuottavuuteen kuin vaikuttavuuteenkin, Laaksonen naurahtaa.

- Tuloksellisuus tarkoittaa samaa "hyvien tulosten tuottaminen". Hoitotyö on tuloksellista silloin, kun sairaanhoitaja pystyy keskittymään omaan perustehtäväänsä eli potilaan hoitamiseen. Tuloksellisuudesta ei voida puhua, jos sairaanhoitajan työpanosta käytetään lattioiden pesuun tai sihteerin töihin, painottaa Laaksonen.

Entä lääkärin töihin?

- Itse ajattelen siten, että yksi tuloksellisuuteen vaikuttava asia on se, miten rationaalisesti potilaan polku terveydenhuollossa saadaan sujumaan. Siihen taas vaikuttaa lääkärien, sairaanhoitajien ja muun henkilökunnan töiden järjestely. Jos esimerkiksi virtsatietulehduspotilasta juoksutetaan selvän diagnoosin kanssa hoitajien ja lääkärien välillä reseptin saamiseksi, hoitopolkua ei voi pitää ihanteellisena, kuvailee Katriina Laaksonen.

Laaksonen kuitenkin korostaa, ettei lääkärien ja hoitajien työnjaosta pitäisi päättää vain "rahan takia". On tärkeää, että hoitajille maksetaan lisävastuusta, mutta työnjaosta pitää sopia kussakin työpisteessä erikseen. Kysymys on luottamuksesta potilaan, lääkärin ja hoitajan kesken.

Lakeja tarvitaan, mutta lait eivät ratkaise työnjakoa

Samoilla linjoilla on Suomen Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö

Timo Kaukonen

. Onnistuneet työnjaon uudistukset on tehty toisensa tuntevien ja toisiinsa luottavien lääkärien ja hoitajien kesken paikallisesti sopimalla.

- Maa on pullollaan kehittämis- ja rationalisoimishankkeita sekä pakon sanelemia lääkärin ja hoitajan välisen työnjaon uudistuksia. Yhteistä niille on toistaiseksi ollut se, että vastuu potilaasta on pysynyt lääkärillä. Jos tähän vastuukysymykseen halutaan puuttua, pitää muuttaa lakeja, Kaukonen painottaa.

Tehy ja Kunnallinen työmarkkinalaitos - tai Lääkäriliitto - eivät ole lainsäätäjiä, joten yksin työmarkkinaneuvotteluissa näitä kysymyksiä ei voida ratkaista.

Kaukosen mukaan on kuitenkin selvää, että tulevissa Lääkäriliiton ja KT:n neuvotteluissa tuloksellisuutta ja töiden uusjakoa tullaan käsittelemään.

- Terveydenhuollossa töitä tehdään yhdessä, joten muutokset tulevat koskemaan kaikkia henkilöstöryhmiä, hän toteaa.

Hoitajat ovat uusien vaatimusten edellyttämistä tehtävistä palkkansa ansainneet, mutta niin ovat työnkuviaan muuttavat lääkäritkin.

- Hoitajien reseptinkirjoitusoikeudesta paljon puhutaan, mutta kuka ratkaisee, milloin potilaalla on "helppo" sairaus? Reseptin osaa kirjoittaa myös hoitaja, mutta diagnoosin tekoa opetetaan vain lääkärien koulutuksessa. Tämä seikka julkisessa keskustelussa tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta usein unohtuu, huomauttaa Timo Kaukonen.

Mikä ihmeen tuloksellisuushanke?

Tehy ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat sopineet tehyläisille kohdistuvasta kahdesta uudesta palkkauselementistä:

1.9.2010 työnantajan käynnistämiin tuloksellisuushankkeisiin osallistuneita tehyläisiä palkitaan 0,7 prosentin suuruisella erällä, josta päätetään paikallisesti.

15.11.2011 maksettavaa korotusta jaetaan tehyläisille sen mukaan, miten koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä valtakunnassa muuttuu. Jos henkilöstön määrä pysyy ennallaan tai laskee, palkat nousevat 2 prosenttia. Jos henkilöstön määrä on kasvanut enintään 1 300 hengellä vuodessa, palkat nousevat 1 prosentin.

Tehyn kehittämisjohtaja Tarja Honkalampi:

Hoitajien määrä vähenee ilman tuloksellisuushankkeitakin

- On hyvä muistaa, että tuloksellisuushankkeisiin sidottu paikallinen palkankorotus vuonna 2010 ja seuraavan vuoden henkilöstömäärään sidottu palkankorotus ovat kaksi eri asiaa, sanoo Tehyn kehittämisjohtaja

Tarja Honkalampi

.

- Ja on hyvä muistaa, että työnantaja on sitoutunut näihin molempiin uusiin palkkaelementteihin, Honkalampi lisää.

Tehy on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa jo aiemmin laatinut yhteisen kannanoton terveydenhuollon tuloksellisuuden edistämisestä.

- Tähän astikin hoitajat ovat olleet mukana kehittämässä työtään kasvavien vaatimusten mukaisiksi, mutta niistä ei välttämättä ole juurikaan maksettu mitään lisäpalkkiota, Honkalampi huomauttaa.

Tarja Honkalampi sanoo myös, että hoitajien määrä tulee tulevaisuudessa vähenemään ilman työmarkkinajärjestöjen sopimuksiakin. Neljän seuraavan vuoden aikana eläkkeelle jää noin 25 000 sairaanhoitajaa. Heille ei Suomesta riitä koulutettuja hoitajia tilalle.

Keskusteluun hoitajien ja lääkärien työnjaosta Honkalampi toteaa, että kyse ei ole vain näiden kahden henkilöstöryhmän töiden uusjaosta. Samaa muutosta tehdään koko terveys- ja sosiaalitoimen henkilöstön kesken.

Honkalampi ei silti usko, että hoitajista tulee sen kummemmin "pikkulääkäreitä", kuin lääkäreistä "pikkusihteereitäkään", vaikka terveydenhuollon ontuva tietotekniikka hankaloittaa molempien ammattiryhmien arkityötä.