Pixmac

Hedelmöityshoidot muuttavat maailmaa monella tapaa, yhtenä osana yhä teknologisoituneempaa yhteiskuntaa. Hoitojen yleistyessä niiden aikaisempi tabun luonne väistyy.

- Hedelmöityshoidot mahdollistavat erilaisia ja vaihtoehtoisia perhemuotoja. Sateenkaariperheet ja itsellisten naisten perheet ovat hoitojen yksi keskeisistä yhteiskunnallisista ulottuvuuksista, sanoo aihepiiriä tutkiva sosiologi Mianna Meskus.

Hedelmöityshoidot ovat vain yksi osa elämän teknologisoitumista.

- Ne ovat kuitenkin erityinen tapaus, koska hoidot muuttavat aiemmin muuttumattomina pidettyjä elämän perusasioita. Ennen uusi elämä alkoi miehen ja naisen sukusolujen yhdistymisestä naisen ruumiissa. Koeputkihedelmöityksessä näin ei tapahdu, Meskus havainnollistaa.

Hedelmöityshoidot mahdollistavat biologisten rajoitusten kiertämisen myös niiden ihmisten kohdalla, joille hedelmöittyminen muuten olisi mahdotonta esimerkiksi sairauden vuoksi.

Hedelmöityshoidot ovat monelle valtava mahdollisuus ja toivoa tuottava asia, huolimatta hoitojen tuottamista fyysisistä ja henkisistä rasituksista, tai hoitoihin liittyvistä poliittisista ja uskonnollisista arvokiistoista, Meskus muistuttaa.

Toisaalta toivosta voi olla vaikea päästää irti, jos hoidot eivät autakaan. Hedelmöityshoitojen aikakaudella adoptio, sijaisvanhemmuus tai lapsettomuuteen sopeutuminen ovat vasta viimeinen vaihtoehto, kun hoitoja on ainakin kokeiltu.

Tieto on lapselle parempi

Väestöliitossa tutkittiin vuonna 2010 sitä, kuinka suuri osa lahjamunasoluista syntyneiden lasten vanhemmista kertoo lapselleen tämän alkuperästä.

- Vuosien varrella on tapahtunut jonkinlainen asennemuutos, kertoo apulaisylilääkäri Viveca Söderström-Anttila Väestöliitosta.

Iältään 10-14-vuotiaiden vanhemmista 40 % oli kertonut tai aikoi kertoa lapselleen, että tämä on saanut alkunsa lahjamunasolusta, mutta pienempien lasten vanhemmista jopa 83 % aikoi kertoa asiasta lapselleen. Asia lienee arkipäiväistynyt ja vanhempia myös kannustetaan kertomaan siitä.

- Lapsen kannalta on parasta, ettei asia ole salaisuus. Jos asia on vanhemmille pulmaton ja he ovat hyväksyneet sen, ei sen kertomisenkaan pitäisi olla ongelma, sanoo lastenpsykiatri Leena Repokari HYKS:sta.

Ensimmäiset lahjamunasoluhoidot tehtiin Suomessa vuonna 1991. Vuoden 2007 syyskuun jälkeen tehdyistä hoidoista syntyneillä on oikeus saada tietää sukusolun luovuttajan henkilöllisyys. Aika näyttää, kiinnostuvatko nämä lapset aikuistuttuaan selvittämään biologisen vanhempansa henkilöllisyyttä.