1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Tekoäly parantaa TAYS:n epilepsiapotilaiden hoitoa
Ajan­kohtai­sta

Tekoäly parantaa TAYS:n epilepsiapotilaiden hoitoa

Järjestelmä vähentää kalliiden video-EEG-seurantojen tarvetta ja auttaa suuntaamaan hoitopäätöksiä.

Tekoäly parantaa TAYS:n epilepsiapotilaiden hoitoa Kuva 1 / 1

TAYS on ottanut käyttöön tekoälyä soveltavan epilepsiapotilaan seurantajärjestelmän. Tampereella kehitetty koneoppimiseen perustuva valvontalaite seuraa tutkittavan yöaikaista toimintaa ja oppii tunnistamaan henkilön tavallista ja poikkeavaa liikehdintää. Järjestelmä on ensimmäinen maailmassa.

Tämä järjestelmä vähentää kalliiden video-EEG-seurantojen tarvetta ja auttaa suuntaamaan hoitopäätöksiä. Sillä voidaan tukea potilaan kotona asumista ja työssäkäyntiä. Järjestelmä saattaa myös pelastaa epileptikon hengen. Kun yöaikaisten kohtausten määrästä ja laadusta saadaan tietoa, voidaan paremmin tarjota sopivia epilepsian hoitomuotoja ja vapauttaa läheisiä valvonnasta kotioloissa.

Tunnistus kehittyy laskennallisen algoritmin mukaan

Epilepsiapotilaan yöaikaisten kohtausten tunnistaminen ja seuranta on vaikeaa, koska nukkuva ihminen itse ei yleensä joko huomaa tai muista kohtauksia. Kohtauksiin ei välttämättä herää edes samassa huoneessa nukkuva läheinen.

– Meillä on jo kokemusta esimerkiksi potilaasta, jolla oli seurannan mukaan neljässä viikossa 70 kohtausta mutta vieressä nukkunut läheinen huomasi niistä vain neljä, toteaa TAYS:n neurologian ylilääkäri Jukka Peltola.

Laite asennetaan tutkittavan sängyn viereen. Siinä on 2,4 miljoonan pixelin videokamera ja syvyyssensoriin perustuva järjestelmä, joka seuraa esimerkiksi potilaan hengitystä ja liikkeitä. Tunnistus kehittyy laskennallisen algoritmin mukaan. Järjestelmän saa kytkettyä tarvittaessa myös pois päältä.

Seurantatietoa hoidon vaikuttavuudesta

Lue myös

Läheisten ei tarvitse osata analysoida laitteen tietoa. Kooste yöaikaisista kohtauksista menee automaattisesti hoitavalle henkilökunnalle. Henkilökunta tarvitsee seurantatietoa esimerkiksi silloin, kun seurataan potilaan kohtausten muutoksia lääkityksen tai syväaivostimulaation jälkeen.

– Syväaivostimulaatiossa on tärkeää saada selville, kuinka paljon kohtaukset vähenevät aivoihin asennetun laitteen ansiosta. Se palvelee uuden hoitomuodon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantaa ja tutkimusta, sanoo neurologian ja kuntoutuksen vastuualuejohtaja Sirpa Rainesalo TAYS:sta.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Asiantuntijat rajoillaan

Hanna Nohynek pohtii asiantuntijuuden ja lobbauksen rajoja.

Ajassa
Sote-malli sopii lääkäreille

– Hoitotakuun kiristäminen pitää toteuttaa mahdollisimman pian, Lääkäriliiton Heikki Pärnänen muistuttaa.

Ajassa
Miten Lääkäriliitto pyrkii vaikuttamaan hallitusneuvotteluihin?

Perusterveydenhuollon hoitotakuun tiivistäminen on ollut liiton ykköstavoite hallitusohjelmaan, liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo.

Ajassa
Etätyö vaatii kokemusta

Isoin plussa on se, ettei aika kulu enää työmatkoihin – talvella saan tehdä töitä takkatulen ääressä ja kesällä terassilla, Marika Kandell sanoo.

Tieteessä
Väitös avasi uuden lähestymistavan sydänperäiseen sokkiin

Heli Tolppanen tutki EKG-muutosten sekä uusien biomerkkiaineiden ennustearvoa akuutissa sydämen vajaatoiminnassa ja sydänperäisessä sokissa.

Ajassa
Onko teillä tilaa?

Potilassiirrot välittävä ohjelmisto nopeuttaa työtä ja vähentää virheitä, kertoo ohjelmistoyhtiön toimitusjohtaja, lääkäri Taavi Saviauk.