• Ulla Toikkanen

Tekoäly parantaa TAYS:n epilepsiapotilaiden hoitoa

Järjestelmä vähentää kalliiden video-EEG-seurantojen tarvetta ja auttaa suuntaamaan hoitopäätöksiä.

Tekoäly parantaa TAYS:n epilepsiapotilaiden hoitoa Kuva 1 / 1

TAYS on ottanut käyttöön tekoälyä soveltavan epilepsiapotilaan seurantajärjestelmän. Tampereella kehitetty koneoppimiseen perustuva valvontalaite seuraa tutkittavan yöaikaista toimintaa ja oppii tunnistamaan henkilön tavallista ja poikkeavaa liikehdintää. Järjestelmä on ensimmäinen maailmassa.

Tämä järjestelmä vähentää kalliiden video-EEG-seurantojen tarvetta ja auttaa suuntaamaan hoitopäätöksiä. Sillä voidaan tukea potilaan kotona asumista ja työssäkäyntiä. Järjestelmä saattaa myös pelastaa epileptikon hengen. Kun yöaikaisten kohtausten määrästä ja laadusta saadaan tietoa, voidaan paremmin tarjota sopivia epilepsian hoitomuotoja ja vapauttaa läheisiä valvonnasta kotioloissa.

Tunnistus kehittyy laskennallisen algoritmin mukaan

Epilepsiapotilaan yöaikaisten kohtausten tunnistaminen ja seuranta on vaikeaa, koska nukkuva ihminen itse ei yleensä joko huomaa tai muista kohtauksia. Kohtauksiin ei välttämättä herää edes samassa huoneessa nukkuva läheinen.

– Meillä on jo kokemusta esimerkiksi potilaasta, jolla oli seurannan mukaan neljässä viikossa 70 kohtausta mutta vieressä nukkunut läheinen huomasi niistä vain neljä, toteaa TAYS:n neurologian ylilääkäri Jukka Peltola.

Laite asennetaan tutkittavan sängyn viereen. Siinä on 2,4 miljoonan pixelin videokamera ja syvyyssensoriin perustuva järjestelmä, joka seuraa esimerkiksi potilaan hengitystä ja liikkeitä. Tunnistus kehittyy laskennallisen algoritmin mukaan. Järjestelmän saa kytkettyä tarvittaessa myös pois päältä.

Seurantatietoa hoidon vaikuttavuudesta

Läheisten ei tarvitse osata analysoida laitteen tietoa. Kooste yöaikaisista kohtauksista menee automaattisesti hoitavalle henkilökunnalle. Henkilökunta tarvitsee seurantatietoa esimerkiksi silloin, kun seurataan potilaan kohtausten muutoksia lääkityksen tai syväaivostimulaation jälkeen.

– Syväaivostimulaatiossa on tärkeää saada selville, kuinka paljon kohtaukset vähenevät aivoihin asennetun laitteen ansiosta. Se palvelee uuden hoitomuodon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantaa ja tutkimusta, sanoo neurologian ja kuntoutuksen vastuualuejohtaja Sirpa Rainesalo TAYS:sta.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Kannabidioli epilepsian hoidossa
Kannabidioli epilepsian hoidossa
Tekoäly tutkii aivosi – mutta ei ihan heti

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.