Ajan­kohtai­sta

Tekoäly parantaa TAYS:n epilepsiapotilaiden hoitoa

Järjestelmä vähentää kalliiden video-EEG-seurantojen tarvetta ja auttaa suuntaamaan hoitopäätöksiä.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

TAYS on ottanut käyttöön tekoälyä soveltavan epilepsiapotilaan seurantajärjestelmän. Tampereella kehitetty koneoppimiseen perustuva valvontalaite seuraa tutkittavan yöaikaista toimintaa ja oppii tunnistamaan henkilön tavallista ja poikkeavaa liikehdintää. Järjestelmä on ensimmäinen maailmassa.

Tämä järjestelmä vähentää kalliiden video-EEG-seurantojen tarvetta ja auttaa suuntaamaan hoitopäätöksiä. Sillä voidaan tukea potilaan kotona asumista ja työssäkäyntiä. Järjestelmä saattaa myös pelastaa epileptikon hengen. Kun yöaikaisten kohtausten määrästä ja laadusta saadaan tietoa, voidaan paremmin tarjota sopivia epilepsian hoitomuotoja ja vapauttaa läheisiä valvonnasta kotioloissa.

Tunnistus kehittyy laskennallisen algoritmin mukaan

Epilepsiapotilaan yöaikaisten kohtausten tunnistaminen ja seuranta on vaikeaa, koska nukkuva ihminen itse ei yleensä joko huomaa tai muista kohtauksia. Kohtauksiin ei välttämättä herää edes samassa huoneessa nukkuva läheinen.

– Meillä on jo kokemusta esimerkiksi potilaasta, jolla oli seurannan mukaan neljässä viikossa 70 kohtausta mutta vieressä nukkunut läheinen huomasi niistä vain neljä, toteaa TAYS:n neurologian ylilääkäri Jukka Peltola.

Laite asennetaan tutkittavan sängyn viereen. Siinä on 2,4 miljoonan pixelin videokamera ja syvyyssensoriin perustuva järjestelmä, joka seuraa esimerkiksi potilaan hengitystä ja liikkeitä. Tunnistus kehittyy laskennallisen algoritmin mukaan. Järjestelmän saa kytkettyä tarvittaessa myös pois päältä.

Seurantatietoa hoidon vaikuttavuudesta

Läheisten ei tarvitse osata analysoida laitteen tietoa. Kooste yöaikaisista kohtauksista menee automaattisesti hoitavalle henkilökunnalle. Henkilökunta tarvitsee seurantatietoa esimerkiksi silloin, kun seurataan potilaan kohtausten muutoksia lääkityksen tai syväaivostimulaation jälkeen.

Lue myös

– Syväaivostimulaatiossa on tärkeää saada selville, kuinka paljon kohtaukset vähenevät aivoihin asennetun laitteen ansiosta. Se palvelee uuden hoitomuodon yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantaa ja tutkimusta, sanoo neurologian ja kuntoutuksen vastuualuejohtaja Sirpa Rainesalo TAYS:sta.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030