Suomi saa lähivuosina ensimmäisen lääketieteellisen tietotekniikan professuurin johonkin lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääkäreille tämä tarkoittaa systematiikkaa alan koulutukseen ja lisää järkeä hankintoihin.

Lääkäriliiton eHealth-valiokunta puuhaa Suomeen lääketieteellisen tietotekniikan professuuria. Lahjoitusprofessuuri on tarkoitus sijoittaa johonkin lääketieteelliseen tiedekuntaan.

Lääkäriliiton hallitus näytti hankkeelle vihreää valoa. Vastuuhenkilön, liiton varatoiminnanjohtajan Risto Ihalaisen mukaan nyt neuvotellaan potentiaalisten rahoittajien kanssa.

Lääketieteellisen tietotekniikan professuuri on uutta Suomessa. Maailmalla alaa opetetaan muun muassa joissakin teknillisissä yliopistoissa, mutta meillä teknologian ja lääketieteen yhteistyö kärsii hallintorajoista.

Ihalaisen mukaan professuurilla on lääkäreille tärkeä koulutuksellinen ja tutkimuksellinen funktio. Kartalla on selvästi ollut aukkopaikka. Merkittäviä työkaluja on tuotu ilman, että vaikutuksia on arvioitu.

– Tietotekniikka on ollut terveydenhuollon käytössä yli kolmekymmentä vuotta ja siihen on satsattu satoja miljoonia, eikä alalta vieläkään ole järjestelmällistä tutkimusta ja koulutusta. Se ei voi olla tällaisissa kantimissa, hän toteaa.

Mitä konkreettista proffessuurista voi odottaa lääkäreille ja terveydenhuoltoon?

– Systematiikkaa alan koulutukseen, ettei tietokoneisiin sopeutuneen sukupolven tarvitsisi ottaa ensimmäisiä kontakteja vasta käytännössä ja ihmetellä, miten täällä on tällaisia antiikin aikaisia järjestelmiä, Ihalainen sanoo.

– Peruskoulutuksen lisäksi oleellista on, että hankintoja ei tehtäisi pelkkien myyntipuheiden perusteella vaan sen, että terveyspalveluihin saataisiin selkeitä prosessi-, tehokkuus- ja laatuhyötyjä.

Professorikandidaatteja löytyy

Lääketieteellisen tietotekniikan professorin virkaanastujaisiin voi mennä vielä useampia vuosia.

Lääketieteellisen tietotekniikan asiantuntijuus on suomalaisessa lääkärikunnassa ollut toistaiseksi lähinnä oman harrastuksen ja toiminnan varassa. Risto Ihalainen arvelee, että päteviä professorikandidaatteja kuitenkin löytyy. Osaamista saa toki myös ulkomailta.

Terveysteknologian liitto FIHTA on osoittanut kiinnostunusta hankkeeseen. Ihalainen uskoo, että IT-alan yritykset ovat lämpenemässä ajatukselle ja rahoitus ensimmäiselle viidelle vuodelle järjestyy. Lääkäriliitto ei osallistu rahoitukseen.

Ihalaisen mukaan yliopistojen rahoitustilanne on heikko ja onkin selvää, että professuurihanketta oli turha odottaa julkisen vallan puolelta.

– Yksityistä aloitteellistuutta selvästi tarvitaan, hän sanoo.

Miia Soininen
Kuva: Pixmac