Odotusajat muille kuin kiireellisille vastaanottokäynneille ovat pidentyneet.

Yli kolmannes suomalaisista asuu sellaisilla alueilla, joissa on ajoittain ongelmia saada välitön yhteys terveyskeskukseen esimerkiksi puhelimitse. Kuitenkin hoidon tarpeen arviointi toteutuu suurimmaksi osaksi kolmen arkipäivän kuluessa koko maassa. Muun kuin kiireellisen tarpeen vuoksi lääkärin vastaanotolle pääsyä joudutaan aiempaa yleisemmin odottamaan yli kaksi viikkoa.

Osassa terveyskeskuksista toistuu päivittäin tilanne, jossa lääkärin vastaanotolle ei voida antaa aikaa todetusta hoidon tarpeesta huolimatta. Tällaisten terveyskeskusten alueella asuu 12 prosenttia väestöstä. Tilanne on kuitenkin parantunut maaliskuusta 2007, jolloin vastaava väestöosuus oli 26 prosenttia.

Tiedot perustuvat Stakesin huhtikuussa 2008 terveyskeskuksille lähettämään kyselyyn, johon vastasi 192 terveyskeskusta. Tiedot kattavat 95 prosenttia väestöstä ja 83 prosenttia terveyskeskuksista.

Heikoin tilanne on Etelä- ja Itä-Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Länsi-Pohjan alueilla, missä yli 70 prosenttia väestöstä joutuu varautumaan yli kahden viikon jonotukseen odottaessaan ei-kiireellisen hoidon vastaanottoaikaa lääkärille. Näillä alueilla on suuri terveyskeskuslääkärivaje. Parhaassa tilanteessa väestö on Pohjois-Savon ja Lapin sairaanhoitopiirien alueilla, missä ei-kiireellinen vastaanottoaika lääkärille järjestyy viikon sisällä noin 60 prosentille väestöstä.