Kunnat ovat karsineet terveydenhuollon kuluja.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2007 keskimäärin 4,3 prosenttia. Kustannusten nousu oli suurempi kuin palkkojen ja hintojen nousu, mutta pienempi kuin koskaan ennen 2000-luvulla. Reaalikasvua oli 1,2 prosenttia.

Kustannusten kehitys ilmenee Kuntaliiton selvityksistä, joissa on verrattu suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2007 aiempiin vuosiin.

Vantaalla terveydenhuollon kustannukset laskivat

Selvityksessä oli mukana 11 suurta kaupunkia ja 15 keskisuurta kuntaa, joukossaan Kainuun maakuntayhtymä. Eniten terveydenhuollon kustannuksia on hillinnyt Vantaa, jossa kustannukset alenivat edellisvuoteen verrattuna yli prosentilla, kun palkkojen ja hintojen nousu jätetään huomiotta.

Helsingin terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2007 edelleen muita kaupunkeja korkeammat. Ero muihin on kuitenkin tasoittunut, sillä Helsingissä kustannukset ovat pysyneet reaalisesti vuoden 2002 tasolla. Kasvua vuodesta 2006 oli 0,2 prosenttia.

Suurten kaupunkien joukossa myös Kotkassa terveydenhuollon kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla, reaalikasvua oli 0,1 prosenttia.

Keskisuurten kuntien joukossa Rauman ja Porvoon terveydenhuollon reaalikustannukset alenivat edellisvuodesta, edellisen 0,8 ja jälkimmäisen 0,2 prosenttia. Raisio, jonka kustannukset ovat useana vuonna peräjälkeen olleet vertailukuntien pienimmät, kasvatti eniten kustannuksiaan vuodesta 2006.

Haasteena vanhusten ympärivuorokautinen hoito

Terveyspalvelut ja vanhustenhuolto ovat 2000-luvulla rasittaneet yhä enemmän kaupunkien taloutta. Kustannusten kasvu on merkinnyt myös näihin palveluihin suunnattua lisäpanostusta.

Vuonna 2007 terveydenhuollon kustannuskasvu hidastui samalla kun voitiin nähdä merkkejä siitä, että kuntien haasteena on nyt vanhusten ympärivuorokautinen hoito. Terveyskeskuksen laitoshoidon kustannukset kasvoivat suurissa kaupungeissa 6,5 prosenttia ja sosiaalitoimessa annettavat laitos- ja siihen rinnastettavat palveluasumispalvelujen kustannukset peräti 12,8 prosenttia.

Erikoissairaanhoidon kustannuskasvu on nyt jo toisen peräkkäisen kerran hillitympää kuin muun terveys- ja vanhuspalvelusektorin. Suurten kaupunkien erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat vuodesta 2006 keskimäärin 2,3 prosenttia.

Väestön palvelutarpeet vaikuttavat kustannuksiin

Kun tarvetekijät otetaan huomioon nousevat Espoon terveydenhuollon kustannukset asiakasta kohden Helsingin kustannuksia suuremmiksi ja Järvenpään kustannukset kolmanneksi suurimmiksi.

Tarvetekijöiksi lasketaan muiden muassa asukkaiden tulotaso, työkyvyttömyystiedot, ahtaasti asuvien osuus, kuolleisuus ja muuttoliike. Espoossa terveydenhuollon tarpeet ovat selvästi keskimääräistä pienemmät.

Keskimääräistä suurempi palvelutarve oli Kemissä ja Kainuun maakuntakuntayhtymässä. Kainuun terveydenhuollon kustannukset tarvevakioituina olivat pienimmät koko 25 vertailukaupungin joukossa.