Koululaisten terveystarkastusten laatu ja määrä vaihtelee suuresti kuntien välillä. Suositusten mukaisen laajan terveystarkastuksen teki vuonna 2007 vain kolmannes terveyskeskuksista, ilmenee tässä lehdessä julkaistavasta tutkimuksesta.

Vuoden 2011 alusta asetus velvoittaa kunnat järjestämään kaikille 1., 5. ja 8. luokkalaisille laajan terveystarkastuksen, jossa perehdytään fyysisen terveyden lisäksi koululaisen psykososiaaliseen terveyteen sekä koko koulun ja luokan hyvinvointiin.

Ovatko kunnat petranneet vuoden 2007 jälkeen?

- Tarkkaa tietoa siitä ei vielä ole ja tilanne elää koko ajan. Mutta vuosi 2011 lähestyy, ja kuntien olisi hyvä nyt viimeistään organisoida resurssinsa kouluterveydenhuollon vahvistamiseksi, kansanterveystieteen professori, LT Arja Rimpelä sanoo.

Lamat ja taantumat ovat rapauttaneet suomalaista kouluterveydenhuoltoa, ja vasta kouluampumiset ovat herättäneet päättäjät.

- Lisäksi lääketiede on ollut viime vuodet kovin sairaalaorientoitunutta, ja perinteiset kansanterveyden keinot ovat hiukan unohtuneet.

Rimpelä muistuttaa, että koululaisten laaja terveystarkastus on suomalainen innovaatio. Kansainvälisessä vertailussa se yltäisi kärkeen, jos menetelmiä voisi vertailla.

- Kuntien on nyt tärkeintä muistaa, ettei kouluterveydenhuolto ole yksittäisten lääkäreiden puuhaa. Kun tarkastukset tehdään systemaattisesti, se vähentää väestöryhmittäisiä eroja. Ennaltaehkäisevä työ tulee hyötyinä takaisin esimerkiksi sosiaalitoimessa tai erikoissairaanhoidossa.

Lue myös artikkeli, s. 1435-42.