Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöiden terveydenhuolto pitäisi järjestää kuten niiden ihmisten hoito, joilla on kotikunta Suomessa. Tämä vastaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan parhaiten kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja Suomen perustuslakia.

Paperittomien henkilöiden terveyspalvelut eivät toteudu tällä hetkellä Suomessa asianmukaisesti. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön tilaamasta selvityksestä, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti.

Selvityksen mukaan Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten ja perustuslain asettamia vaatimuksia vastaisi parhaiten malli, jossa Suomessa oleskelevat paperittomat henkilöt saisivat samat oikeudet julkisiin terveyspalveluihin kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa. Tämä käytäntö on voimassa Ranskassa ja Hollannissa.

Toisessa mallissa, joka on käytössä Ruotsissa, paperittomille ulkomaalaisille aikuisille tarjottaisiin vastaavat terveyspalvelut kuin turvapaikanhakijoille, eli kiireellisen hoidon lisäksi muu välttämätön hoito. Paperittomille lapsille turvattaisiin terveyspalvelut samassa laajuudessa, kuin muillekin Suomessa asuville lapsille.

Kolmannessa vaihtoehdossa paperittomille aikuisille turvattaisiin nykyjärjestelmän mukaisen kiireellisen hoidon lisäksi raskauden ja synnytyksen edellyttämä seuranta ja hoito. Paperittomille lapsille turvattaisiin terveyspalvelut samassa laajuudessa, kuin muillekin Suomessa asuville lapsille.

Paperittomia luultua vähemmän

THL:n selvityksen mukaan Suomessa oleskelee noin 1 000–1 500 henkilöä, jotka ovat terveydenhuollon palvelujen kannalta paperittomien asemassa. Määrä on aikaisemmin oletettua pienempi.

Suomessa oleskelevat paperittomat ovat EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta tulleita luvatta maassa olevia henkilöitä. Lisäksi ryhmään kuuluu paperittoman kaltaisessa asemassa olevia EU-maiden kansalaisia, jolla ei ole terveysvakuutusturvaa omassa maassaan. Iältään paperittomat henkilöt ovat pääsääntöisesti alle 50-vuotiaita.

Riippuen valittavasta vaihtoehdosta, tuhannen paperittoman henkilön terveydenhuolto maksaisi arvioilta 690000-1200000 euroa vuodessa. Nykytilanteeseen verrattuna lisäkustannukset olisivat vuosittain noin 300000-800000 euroa tuhatta paperitonta henkilöä kohden.

Ulla Järvi

Kuva: Panthermedia