Ruotsalainen kansanterveystieteen professori

Hans Rosling

heijastaa seinälle tilastoja, jotka ovat saaneet jopa

Al Goren

hyppimään julkisesti hämmästyksestä. Innostava luennoitsija käyttää modernia tekniikkaa kertoakseen, että meistä useimmilla on auttamattoman vanhentuneet tiedot vaikkapa kansantulon ja kansanterveyden suhteesta Iranissa tai lääkäreiden tiheydestä Thaimaassa.

Yksi Roslingin teemoista on kertoa, että jako kehitysmaihin ja rikkaisiin teollisuusmaihin on vanhentunut. Maailmasta löytyy sekä nälkäänäkeviä että miljardöörejä, mutta kaikki heistä eivät ole keskittyneet vain tiettyihin maihin. Esimerkiksi monet Aasian maat kehittyvät nyt kaksi kertaa nopeammin kuin yksikään Euroopan maa on koskaan kehittynyt.

Roslingin kenttätutkimukset ns. kehitysmaissa alkoivat jo 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa, jolloin hän toimi lääkärinä Mosambikissa. Hän löysi aiemmin tuntemattoman sairauden, konzon, joka vammautti ison joukon väestöstä. Vaikeissa oloissa elävät naiset eivät enää liottaneet kassava-juurta tarpeeksi kauan hävittääkseen siitä syanidin.

Mille kaudelle maailmankuvasi jäi?

Palattuaan Ruotsiin Rosling kauhistui, miten huonosti mm. lääketieteen opiskelijat tuntevat maailman aivan lähiympäristöä kauempana. Hän on Tukholman Karoliinisen instituutin professori.

- Huomasin, että ruotsalaisten opiskelijoiden maailmankuva vastaa heidän opettajiensa syntymävuotta, kun he arvuuttelivat esimerkiksi perheen lapsilukua eri maissa. Yhtä huonosti asioita tosin tuntevat poliitikot, jotka eivät osaa erottaa Iranin ja Afganistanin yhteiskunnallista tilannetta toisistaan.

Rosling vieraili Helsingissä viikko sitten, jolloin hän vastaanotti Työterveyslaitoksen myöntämän Jorma Rantanen -palkinnon pitkän palkintolistansa jatkoksi. Tilaisuudessa hän antoi loistavan näytteen kyvyistään elävöittää tilastoja.

Tärkeimmät työvälineet ovat Gapminder.org -nettisivulta löytyvät tilastot ja ohjelmat. Gapminderin tekniikan takana ovat alun perin Roslingin poika ja miniä, nykyään se on Googlen omistuksessa. Gapminder-säätiö jatkaa edelleen riippumattomana Roslingin johdolla.

Kuplat kertovat taloudesta ja terveydestä

Roslingin käytössä valkokankaalla alkavat tanssia eriväriset kuplat, jotka yhdellä silmäyksellä kertovat käytettävissä olevasta rahasummasta, perheen lapsiluvusta tai öljyntuotannosta eri puolilla maailmaa sekä niiden kehityksestä vuosikymmenien aikana. Samat graafiset esitykset ovat kenen tahansa käytettävissä.

Niistä on helppo tarkistaa, että esimerkiksi Vietnamissa on nykyään yhtä hyvä kansanterveys kuin Yhdysvalloissa, vaikka sen kansantulo onkin vielä selvästi jäljessä. Toinen Roslingin teemoista onkin kertoa, etteivät talous, terveys ja eliniän ennuste enää ole tiukasti sidoksissa toisiinsa, kun yhteiskunnassa on saavutettu tietty terveydenhuollon taso.

- Koskaan aiemmin maailmassa ei ole ollut niin paljon tervettä työvoimaa käytettävissä niin alhaisilla palkoilla kuin monissa Aasian maissa nykyään. IKEA, H&M tai Nokia teettävät tuotteitaan näissä maissa ja sitä kautta vaikuttavat myös oloihin aiemmissa teollisuusmaissa, nykyisissä jälkiteollisissa maissa. Olenkin sanonut, että kehitysapu kannattaisi keskittää niihin maihin, joissa IKEA tai H&M eivät vielä toimi.

Mihin lääkäri tarvitsee tilastoja?

Rosling saa jatkuvasti luentopyyntöjä ympäri maailmaa. Useimmat pyynnöt eivät tule lääketieteen koulutuksen parista. Eniten häntä työllistävät kansainväliset investointipankit sekä öljy-, lääke- ja telealan yritykset.

Viime vuosina hän on siirtänyt luennoistaan yhä useamman internetiin kaikkien katsottavaksi. Esimerkiksi hakusanalla "swine flu alert" saa ensimmäiseksi tulokseksi Roslingin esityksen.

Miksi suomalaisen terveyskeskus- tai työterveyslääkärin pitäisi tuntea maailmaa nykyistä paremmin?

- Hänellä ehkä on potilas, joka matkustaa lomalle Barbadokselle tai maahanmuuttajapotilas, joka aikoo käydä kotimaassaan tai Nokian työntekijä, joka lähetetään toiseen maahan. Lääkäri voi tilastoista tarkistaa, miten hyvin potilas saa hoitoa, jos hän sairastuu tai joutuu onnettomuuteen kohdemaassa.

Konkreettisena esimerkkinä Rosling mainitsee vuoden 2004 tsunamikatastrofin, jonka yhteydessä ruotsalaiset tekivät virheitä.

- Itse katastrofialueella oli sekä pulaa sairaalapaikoista että matalampi hoidon taso, mutta Bangkokissa, Singaporessa tai Kuala Lumpurissa olisi jo saanut erinomaista hoitoa. Ei ollut järkeä kuljettaa ihmisiä pitkiä matkoja lentokoneessa kotiin tai muualle. Australiaan lennätetty ruotsalainen kuoli turhaan, hän olisi saanut parempaa hoitoa lähempänä.

www.gapminder.org