1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Toiminnallisten häiriöiden hoito saa vauhtia
Ajan­kohtai­sta 44/2018 vsk 73 s. 2538 - 2541

Toiminnallisten häiriöiden hoito saa vauhtia

HUS on perustamassa poliklinikkaa, useissa sairaaloissa on moniammatillisia työryhmiä.

Toiminnallisten häiriöiden hoito saa vauhtia Kuva 1 / 4
       

Eri puolilla maata on herätty pohtimaan ja järjestämään toiminnallisiksi häiriöiksi kutsuttujen oireiden tai oireyhtymien hoitoa.

TAYS:ssa on pari vuotta toiminut väsymystyöryhmä, OYS:ssa aloittelee ympäristöherkkyystyöryhmä, ja HUS on juuri perustamassa poliklinikkaa toiminnallisten häiriöiden hoitoon.

”Olemme ensimmäinen ­toiminnallisten ­häiriöiden ­poliklinikka Suomessa.”

Risto Vataja

Myös sosiaali- ja terveysministeriö on kiinnittänyt asiaan huomiota ja pyytänyt HYKS:ssa toimivaa asiantuntijaryhmää laatimaan suosituksen toiminnallisten häiriöiden hoidon järjestämisestä.

– Tämä on tärkeä asia, joka pitää tiedostaa uudella tavalla. Toiminnallisista häiriöistä kärsiviä on vähätelty, ja on puhuttu luulosairaudesta. Kun tietoa on tullut lisää, on havaittu, että kyseessä on merkittävä potilasryhmä, jolla on oikeita hankalia ongelmia, jotka pitäisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntijaryhmään kuuluva ylilääkäri Risto Vataja HYKS:n Psykiatriakeskuksesta.

Toiminnallisilla häiriöillä tarkoitetaan potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua haittaavia oireita ja oireyhtymiä, joiden syy ei perusteellisissakaan somaattisissa tai psykiatrisissa tutkimuksissa selviä.

Kun selitystä ei löydy

Yleislääkäri kohtaa vastaanotollaan toiminnallisista oireista kärsiviä potilaita usein. Suurin osa oireista on lieviä. Osa potilaista kuitenkin kärsii hankalista, toimintakykyä haittaavista oireista, joille ei löydy selitystä. Moni ajautuu raskaaseen tutkimuskierteeseen.

Nyt potilaita halutaan auttaa moniammatillisten poliklinikoiden tai työryhmien keinoin. Tarkoitus on paitsi hoitaa, myös kehittää hoitoon parempia toimintamalleja ja tehdä tutkimustyötä. Tavoitteena on luoda erikoissairaanhoitoon taho, joka on vastuussa kokonaishoidosta. Lisäksi tarvitaan hoidon porrastusta.

– Perinteisesti tätä potilasryhmää on hoidettu perustasolla. Hyvissä pitkissä hoitosuhteissa lääkärit ovat pitäneet langat käsissään. Nykyisin terveydenhuolto on pirstoutunut eri erikoisaloille ja on yhä vaikeampi saada pitkiä hoitosuhteita ja hallita asioita. Tarvitaan fokusoitua toimintaa, pohtii apulaisylilääkäri Sami Räsänen OYS:sta.

OYS:n ympäristöherkkyystyöryhmässä ammattitautipoliklinikan, kuntoutustutkimuspoliklinikan ja yleissairaalapsykiatrian poliklinikan edustajat yhdessä miettivät vaikeasti oireilevan ympäristöherkän potilaan tilannetta. Tarvittaessa mukaan pyydetään muita erikoisaloja.

– Testaamme toimintamallia sisäilmaongelmiin liittyvän potilasryhmän ympärillä, Räsänen kertoo.

HUS:ssa perusteilla olevan poliklinikan kohteena ovat kaikki toiminnalliset häiriöt.

– Olemme ensimmäinen toiminnallisten häiriöiden poliklinikka Suomessa, ja liikkeelle lähdetään nollasta. Alussa työote on todennäköisesti koordinoiva ja konsultoiva, kertoo Risto Vataja.

Väsyneet potilaat pilottiryhmänä Tampereella

TAYS:ssa mietittiin uusiksi palveluprosesseja ja haluttiin luoda parempia palvelukokonaisuuksia monisairaille potilaille. Monioireisten pilottiryhmäksi valittiin väsyneet potilaat, jotka tyypillisesti ohjautuvat monille erikoisaloille.

Lue myös

– Kyse on ihmisistä, joilla on vaikeita oireita ja toimintakyvyn laskua, mutta joille ei ole voitu osoittaa yhtä selkeää diagnoosia, sanoo vastaava ylilääkäri Virpi Heikkinen TAYS:n kuntoutustutkimuspoliklinikalta.

Käsitettä toiminnalliset häiriöt ei Tampereella ole haluttu käyttää tässä yhteydessä.

– Perusidea on tehdä diagnostinen selvittely koordinoidusti, kertoo Heikkinen.

Mukana työryhmässä ovat sisätautien, neurologian ja yleissairaalapsykiatrian poliklinikat sekä unipoliklinikka. Toimintaa koordinoi kuntoutustutkimuspoliklinikka.

– Kaikki poliklinikat tekevät oman erikoisalansa mukaiset selvittelyt. Lopussa kokoonnutaan väsymystyöryhmän kokoukseen, jossa potilas on mukana, Heikkinen kertoo.

Prosessi pyritään viemään läpi puolessa vuodessa.

Selvittelyissä on usein löydetty väsymykselle muu selitys kuin krooninen väsymysoireyhtymä. Monesti syitä on useita. Potilaalta saattaa löytyä jotain lievää endokrinologista ongelmaa, lievää masennusta, unihäiriöitä tai rautavarastojen niukkuutta. Taustalla voi olla pitkään kestänyt kuormittava elämäntilanne.

Osa potilaista on saanut väsymystyöryhmästä ja kuntoutuksesta apua ja jopa palannut työelämään. Kaikille ei kuitenkaan ole apua löytynyt.

– Toimintamalli hakee vielä muotoaan, Heikkinen kertoo.

Kirjoittajat
Anne Seppänen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Vahvistettuja koronavirustartuntoja yli 70 000

Tähän mennessä tautiin on kuollut 1 775 ihmistä, joista valtaosa Kiinassa.

Tieteessä
Väitös: D-vitamiinilla ei ole yhteyttä tyypin 1 diabetekseen sairastumiseen

Tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveiden lasten D-vitamiinipitoisuuksissa ei ole eroja missään ikävaiheessa, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
THL päivitti moniresistenttien bakteerien torjuntaohjeen

Ohje päivitettiin sairaanhoitopiirien kanssa.

Tieteessä
Vakavasti sairaiden potilaiden aika hengityskoneessa voi lyhentyä C-vitamiinilla

Hoidon kesto lyhentyi keskimäärin 25 prosenttia, jos potilaat tarvitsivat hengityskonehoitoa yli 10 tunnin ajan.

Kommentti
Olemmeko kokonaan unohtaneet oman maan edun?

– Tietojärjestelmien kova ja salattu ydin on maamme rajojen ulkopuolella, kirjoittaa Heikki Laine.

Tieteessä
Elvyttämisestä harvoin apua iäkkäille sydämenpysähdyksen jälkeen

Yli 80-vuotiaat sydämenpysähdyksen saaneet menehtyvät usein elvytyksestä huolimatta.