THL:n tuore tilastoraportti vahvistaa Suomen tuberkuloositilanteen kehittyvän samaan suuntaan kuin muissa Pohjoismaissa.

Tuberkuloositartuntojen määrä Suomessa kääntyi nousuun vuonna 2009. Määrää kasvattavat erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten tuberkuloositapaukset. Vanhusten tuberkuloosi on edelleen vähentynyt. Lapsilla tauti on harvinainen, eivätkä tartunnat ole lisääntyneet, todetaan THL:n tuoreessa raportissa.

Viime vuonna tuberkuloositapauksia oli kaikkiaan 411, näistä 295 keuhkotuberkuloosia. Ulkomaalaistaustaisten potilaiden osuus oli 30 % ja se kaksinkertaistui edellisvuotisesta. Näistä potilaista valtaosa on nuoria ja työikäisiä.

Suuren ilmaantuvuuden maista tulevien maahanmuuttajien tuoma muutos tuberkuloositilanteeseen on ilmiönä tuttu monista muista Euroopan maista. Muissa Pohjoismaissa ulkomaalaistaustaisia on yli puolet tuberkuloositapauksista.

Lisävoimia voidaan alkaa pian tarvita

Pääkaupunkiseudulla on seurattu viime keväänä alkanutta tuberkuloositapausten lisääntymistä nuorten aikuisten keskuudessa, joista monet ovat maahanmuuttajataustaisia. HUS-piirissä keuhkotuberkuloositapauksia oli viime vuonna 85, ja tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä tapauksia on löytynyt 33.

– Voi olla, että pitäisi alkaa harkita lisävoimien ohjaamista tähän työhön. Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken on syytä kehittää ja tiivistää kontaktivälitysketjua. Koulutus tuberkuloosin tunnistamiseen on myös tärkeä tehtävä, sanoo kaupunginepidemiologi Hannele Kotilainen Helsingin terveyskeskuksesta.

Kotilainen muistuttaa, että mykobakteerilaboratorio voi alkaa myös tarvita lisäresursseja. Nykyisillä tyypitysmenetelmillä pystytään vahvistamaan tai poissulkemaan tapausten kytkeytyminen toisiinsa. Hänellä on itsellään kokemusta siitä, miten tärkeä apu tämä on kontaktinjäljityksessä.

– Se vahvistaa sitä teoriaa, jota kontaktinjäljityksessä hahmotetaan. Tämä on välillä vähän salapoliisityötä.

Marianne Jansson