Ulkomaalaistaustaisten osuus tuberkuloosipotilaista on Suomessakin alkanut kasvaa. Tuberkuloosi väheni aina viime vuoteen saakka, jolloin uusia tapauksia oli 340 ja ilmaantuvuus oli 6,5/100 000 asukasta. Tämän vuoden luvuissa näkyy käänne ylöspäin.

- Lukuja kasvattavat erityisesti ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten tubitapaukset, sanoo laboratorionjohtaja

Hanna Soini

THL:n vakavien bakteeritautien yksiköstä.

Kehitys kulkee samaan suuntaan kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Norjassa ja Ruotsissa ulkomaalaistaustaisten tuberkuloosipotilaiden osuus on jo 80 %.

Moniresistenttiä MDR-tuberkuloosia on Suomessa ollut korkeintaan muutama tapaus vuodessa, kaikkiaankin alle 30. Lähes kaikille tunnetuille lääkkeille resistenttiä XDR-tuberkuloosia ei meillä ole tavattu.

Tänä vuonna on myös moniresistenttiä tautia ollut tavallista enemmän, osa ulkomailla asuneilla suomalaisilla, osa Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla. Hanna Soinin mukaan suurin osa tapauksista on peräisin Venäjältä tai Afrikasta.

Taudinkuva entistä kirjavampi

Suomalaisessa vanhusväestössä ilmenevän tuberkuloosin perinteinen taudinkuva on ollut keuhkotuberkuloosi. Uusi potilaskunta muuttaa taudinkuvan kirjoa.

- Erityisesti pakolaistaustaisilla, joilla on usein ollut puutteita ravitsemuksessa ja muita kroonisia ongelmia lähtömaissa, tuberkuloosi on useammin muualla kuin keuhkoissa, usein imusolmukkeissa, joskus eksoottisissakin paikoissa, kuten vatsassa tai munuaisissa, kertoo professori

Kari Liippo

TYKS:n keuhkosairauksien klinikasta.

Toisaalta Liippo muistuttaa, että suomalaisten vanhustenkaan tuberkuloosi ei välttämättä ilmene hengitystieoirein.

- Usein vanhuksella on hiljainen, yleistynyt tuberkuloosi, vain pikku kuumetta, ehkä painon laskua ja ruokahaluttomuutta.

Ennen 1950-lukua syntyneet suomalaiset ovat vielä altistuneet tuberkuloosille lapsuudessaan ja voivat sairastua tautiin, kun immuniteetti heikkenee vanhuusiässä.

Ympäristömykobakteereista enemmän infektioita

Laajoista BCG-rokotuksista luopuminen ei ole tuottanut yllätyksiä eikä suomalaislapsissa ei ole näkynyt tuberkuloosin lisääntymistä. Riskiryhmien rokotuksiin on kuitenkin alustavien tietojen mukaan kulunut rokotteita enemmän kuin arvioitiin. Hanna Soini arveleekin, että rokotuksia on annettu myös varmuuden vuoksi.

BCG-rokote antoi jonkin verran suojaa myös atyyppisten ympäristömykobakteerien aiheuttamia infektioita vastaan.

- Odotetusti näitä, yleensä pienten lasten imusolmuketulehduksia on alkanut esiintyä jonkin verran enemmän kuin aikaisemmin, toteaa Hanna Soini.

Tuberkuloosia käsitellään tässä lehdessä myös sivuilla 3089-94.