Tules-liiga palkitsi parhaat tutkimukset
Viidensillä valtakunnallisilla Tules-päivillä oli teemana Tules-tutkimuksen huippua. Päivillä palkittiin kuusi parasta työtä 43:sta, jotka olivat mukana valtakunnallisessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimusta käsitelleessä kilpailussa. Kilpailu järjestettiin, koska haluttiin saada esiin tuorein tieto alalta.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksia esiintyy lähes kaikilla ihmisillä jossakin elämän vaiheessa. Selän kiputilat aiheuttavat toiseksi eniten sairauslomia ja osteoporoosi aiheuttaa 40 % yli 50-vuotiaiden naisten ranne- tai lonkkamurtumista kaatumistapaturman yhteydessä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmien yleisyyden vuoksi halutaan niihin nyt kiinnittää maailmanlaajuisesti huomiota. Suomessa hanketta vetää Tules-liiga, johon kuuluvat tuki- ja liikuntaelinsairauksien merkittävimmät asiantuntijayhteisöt. Kansainvälisesti Tules-vuosikymmen (Bone and Joint Decade 2000-2010) -projektissa on mukana mm. WHO, Kansainvälinen Punainen Risti ja kolmatta sataa kansallista ja kansainvälistä järjestöä.
Päivien luennoitsijoista ruotsalainen professori Björn Rydevik Göteborgista on tutkinut selkänikamien välilevytyrän aiheuttamaa iskiaskipua. Rydevikin tutkimusryhmä havaitsi eläinkokeissa mm., että välilevyn sisältä pullistuneella kudoksella oli ympäröivää hermokudosta vahingoittavia vaikutuksia, jotka eivät liity pelkästään mekaaniseen painamiseen. Vaikutuksilla on yhteyttä lisääntyneeseen tulehdukseen, hermojuuren verisuonten läpäisevyyden lisääntymiseen ja hermojuuren myeliinitupen muutoksiin. Kudoksiin kohdistuva haitallinen vaikutus näytti liittyvän välilevyn sisäosien soluihin, joiden ominaisuuksia on nyt alettu tutkia.
Yksi Tules-liigan palkitsemista tutkimustöistä liittyi niinikään välilevyn pullistumaan. Dosentti Leena Ala-Kokko Oulun yliopistosta selosti tutkimusta, jossa selvitettiin välilevyn sisältämän tyypin IX kollageenin geenivirhettä ja sen osuutta välilevytaudin syntyyn. Ala-Kokko kollegoineen löysi tilastollisesti erittäin merkitsevän yhteyden geenivirheen ja välilevytaudin välillä. Geenivirheen periytyvyyttä tutkittaessa havaittiin, että niillä potilaiden perheenjäsenillä, joilla oli sama geenivirhe, oli myös välilevytauti. Löydös on ensimmäinen suora osoitus siitä, että geenivirheet voivat aiheuttaa välilevytautia. Vaikka geenivirhe voi selittää vain osan välilevytaudin syntymisestä, avaa se selkätutkimukselle aivan uudenlaiset näkymät.
Dosentti Pekka Kannus UKK-instituutista selosti identtisten ja epäidenttisten 50-vuotiaiden tai vanhempien kaksosparien seurantatutkimusta. Siinä todettiin, että identtisillä kaksosilla ei todettu merkitsevästi enempää molemmille parikeille sattuneita osteoporoottisia murtumia kuin epäidenttisilläkään. Naisilla 75 % murtuma-alttiuden vaihtelusta selitti yksilölliset ympäristötekijät ja loput toisen kaksosen kanssa yhteiset ympäristötekijät. Miehillä yksilölliset ympäristötekijät selittivät 65 % ja perintötekijät 35 %. Naisilla eivät perintötekijät selittäneet murtuma-alttiuden vaihtelua lainkaan. Kannuksen mielestä olisi nyt tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota kaatumiseen ja sen moninaisiin riskitekijöihin. Näihin voidaan vaikuttaa elämäntapojen ja turvallisen ympäristön avulla.
Toinen Pekka Kannuksen tutkimuksista käsitteli ikääntyvien, siis 50-vuotiaiden ja vanhempien, kaatumisen aiheuttamia tapaturmia ja tapaturmaisia kuolemia 1970-95 ja niiden ennustetta vuoteen 2030 mennessä. Kaatumistapaturmat ovat jatkuvasti lisääntyneet samoin kuin niiden sairaalahoito. Kaatuminen aiheuttaa joko suoraan tai epäsuorasti noin 800 kuolemantapausta vuosittain. Luku on kaksinkertainen verrattuna liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrään. 50 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti ja samalla ennustetaan myös ikääntyville sattuvien kaatumistapaturmien määrän kasvavan nykyisestä noin 20 000:sta vuosittain noin 60 000:een vuonna 2030.
