Suomalaistutkimus osoitti päivittäin tupakoivien olevan huolissaan kilojen karttumisesta merkittävästi enemmän kuin tupakoimattomien. Vastaanotolla onkin syytä suhtautua huoleen vakavasti ja pohtia keinoja painonnousun hillitsemiseksi, jotta tupakasta vieroitus onnistuisi.

Helsingin yliopistossa on tehty ensimmäinen väestötason tutkimus, jossa selvitettiin tupakoinnin ja painohuolien yhteyttä. Tutkimusaineisto kerättiin kansallisen FINRISK 2007 -tutkimuksen yhteydessä.

– Kyse on pitkittäistutkimuksesta, jossa vertailtiin päivittäin ja satunnaisesti tupakoivien painonnousuun liittyvää huolta aiemmin tupakoiviin, mutta nykyisin tupakoimattomiin. Kun olimme vakioineet analyysimme useiden muiden tekijöiden – esimerkiksi painoindeksin – suhteen, painohuolet olivat merkitsevästi suurimmat nykyisin päivittäin tupakoivilla. Odotetusti naiset olivat miehiä enemmän huolissaan painostaan tupakointistatuksesta riippumatta, kertoo dosentti Tellervo Korhonen Helsingin yliopiston Hjelt-instituutista.

Korhonen toteaakin, että vastaanotoilla on syytä herkällä korvalla kuunnella tupakoivia potilaita, jotka perustelevat tupakoinnin lopettamisen vaikeutta aiemmalla tai pelätyllä lihomisella.

Tupakointiaskartelu voi korvautua napostelulla

Useimmilla tupakoijilla paino nousee muutamia kiloja sen jälkeen kun he lakkaavat polttamasta – keskimäärin lisäkiloja kertyy kolmesta viiteen vuoden kuluessa lopettamisesta. Naiset ovat taipuvaisia lihomaan miehiä enemmän. Painon nousu johtuu sekä metabolian muutoksista nikotiinin poistuttua elimistöstä että lisääntyneestä syömisestä, jolla korvataan “tupakointiaskartelua”.

– Tutkimusten mukaan näyttäisi siltä, että erityisesti merkittävä, yli viiden kilon painonnousu, liittyisi paljolti tuohon naposteluun, Tellervo Korhonen sanoo.

Tupakkariippuvuutta ja tupakasta vieroitusta koskeva Käypä hoito -suositus neuvoo, että tupakoinnin lopettajalle tulee tarvittaessa tarjota ravitsemusneuvontaa tai jopa aloittaa painon nousua viivästyttävä lääkehoito. Nikotiinikorvaushoidot, mutta myös lääkkeet, bupropioni ja fluoksetiini, hidastavat lihomista, mutta niiden myönteinen vaikutus häviää vuoden seurannassa.

Tellervo Korhonen toteaa, että nykyisessä julkisessa keskusteluilmapiirissä päähuoli on kohdistunut ylipainoon ja lihavuuteen. Se voi sopia niille tahoille, jotka yrittävät vähätellä tupakoinnin terveysvaaroja.

– Kansainvälisissä julkaisuissa on verrattu, että yksi tupakka-aski päivässä rasittaa sydäntä yhtä paljon kuin 40 kiloa ylipainoa. Siksi muutaman kilon lihominen ei vielä ole merkittävä terveysriski, jos ihminen pääsee tupakasta kokonaan eroon, Korhonen huomauttaa.

Ota vakavasti, jos potilas ottaa itse puheeksi

– Lihomisesta on syytä keskustella silloin, kun potilas ottaa sen itse puheeksi, Korhonen toteaa.

Tarvittaessa potilas kannattaa ohjata esimerkiksi ravitsemusasiantuntijan luo, mikäli se on mahdollista sekä ohjata liikunnan pariin.

– Meillä on alkamassa seurantatutkimus, jossa kyselyaineistolla pyritään selvittämään lihomista koskevan huolen todellisia vaikutuksia tupakasta vieroituksen onnistumiseen, kertoo dosentti Tellervo Korhonen.

Helsingin yliopiston tutkimuksen väestöotoksessa oli mukana 25–74-vuotiaita aikuisia, ja heistä tähän tutkimukseen otettiin mukaan 1 614 henkilöä, jotka olivat tutkimuksen aikana joko päivittäisiä tai satunnaisia tupakoijia tai olivat olleet satunnaisia tupakoijia aikaisemmin. 



Ulla Järvi