Taantuma vei Turun terveyskeskukselta terveyslautakunnan hyväksymät uudet virat kuluvalta vuodelta, mutta toiminnalliset uudistukset etenevät kuntatalouden kurjistumisesta huolimatta.

Vielä 17. syyskuuta 2008 Turun terveyslautakunnan hyväksyessä perusterveydenhuollon kehittämissuunnitelman vuosille 2008-2010, kahdeksan uuden terveyskeskuslääkärin viran perustamiseen piti riittää rahaa.

- Siinä vaiheessa taantumasta ei tiedetty mitään, bruttokansantuotteen odotettiin pysyvän positiivisena loppuvuoden ajan, terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Anne Santalahti

Tasan kaksi kuukautta myöhemmin kaupunginvaltuuston päättäessä vuoden 2009 talousarviosta, siitä ei löytynyt varoja uusiin virkoihin.

- Olemme toiveikkaita vuoden 2010 suhteen. Toiminnallisilta osilta kehittämissuunnitelma etenee toivotulla tavalla ja pyrimme parantamaan sillä lääkäreiden työoloja ja potilaiden hoitoa, Santalahti sanoo.

Tämänhetkisten virkojen puuttuvia haltijoita paikataan useimmiten eurolääkäreillä, joita houkutellaan paikalle koulutusohjelmalla, tutorlääkäreillä ja mahdollisuudella hankkia etenkin koulu- ja neuvolavastaanoton koulutusta.

Santalahti kertoo, että joulukuussa vakinaistettiin seitsemän pitkään täyttämättä ollutta virkaa. Suurin osa virkoihin valituista on eurolääkäreitä, joilla on määräaikainen sopimus. Heillä on mahdollisuus suorittaa sopimusaikana myös sairaalapalvelu, jonka jälkeen virat voidaan vakinaistaa heille.

Tämä tuo toivottua jatkuvuutta.

- Väestövastuulääkärin työn oppiminen vaatii aikaa. On harmillista, että eurolääkärit lähtevät juuri kun työ alkaa sujua hyvin, Turun lääkäreiden luottamusmies ja Runosmäen terveysaseman lääkäri Pirjo Matintalo sanoo.

Luvassa työaikakirjoa

Parhaillaan toteutettava kehittämissuunnitelma johtaa monipuoliseen työaika ja -ympäristöpalettiin.

Anne Santalahti toivoo valinnanmahdollisuuden kannustavan lääkäreitä pysymään Turussa töissä. Enää kyse on siitä, ovatko lääkäreille tarjottavat vaihtoehdot heitä miellyttäviä.

Kaksi lääkäriä on jo keskittynyt ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja vaihtanut väestövastuuvastaanotot päätoimiseen neuvola- ja koululääkärin työhön.

- Kun luovumme osassa terveysasemia väestövastuusta ja osassa terveysasemia omalääkärimalli säilytetään, on haastavaa saada nämä asemat ja väestövastuutyöstä pitävät lääkärit kohtaamaan toisensa, Santalahti sanoo.

Osa Turun väestövastuulääkäreistä pitää väestövastuutaan liian suurena, osalle vastuuväestö on sopivan kokoinen.

Lisäksi paikallinen palkkamalli on pitänyt väestövastuulääkäreiden ansiot noin tuhat euroa työajallisen työsopimuksen ansioita korkeampina, mikä on osaltaan kannustanut jäämään Turun leipiin myös pitkäksi venähtäneinä työpäivinä.

Tällä hetkellä usea lääkäri mittaa, painaako vaakakupissa enemmän väestövastuun tilipussi vai työaikasuoja.

Tuore päätös eläkeiän nostamisesta on lisännyt Matintalon mukaan lääkäreiden huolta työssä jaksamisesta, sillä suurin osa Turun virkalääkäreistä on 45-60-vuotiaita, tai juuri eläkeiän kynnyksellä.

Työajallakaan työskenteleminen ei Matintalon mukaan veisi työskentelystä pakkotahtisuutta pois, ellei uusia virkoja perusteta.

- Oman työn hallinnan tunteen paraneminen ja työn pakkotahtisuudesta pääseminen vaatii kehittämissuunnitelman lisävirkojen käyttöönoton. Jos virkoja ei lisätä, myös jonot voivat pidentyä, Matintalo arvioi.

Väestövastuu säilyy tarpeiden mukaan

Väestövastuu pyritään säilyttämään alueilla, joilla omalääkärimalli on perusteltu ja toimiva. Yksi näistä on Varissuo. Sosioekonomisista ongelmista kärsivällä alueella asuu runsaasti tulkkia terveyskeskuskäynnillään käyttäviä maahanmuuttajia, joten sekä moniongelmaisia että lääkäriltä keskimääräistä pidempiä vastaanottoaikoja vaativia potilaita on paljon.

Varissuo muodostui lääkäreiden välttämäksi työpaikaksi. Siirtämällä 4 000 Varissuon terveysaseman piiriin kuulunutta turkulaista pääterveysaseman käyttäjiksi, Varissuon lääkäreiden vastuuväestö saatiin 1 700-1 900 asukkaan suuruiseksi.

Osassa nykyisiä väestövastuualueita tullaan ottamaan käyttöön listautumismalli, missä vain kroonisesti sairaat turkulaiset saavat omalääkärin. Loput hakevat terveyspalvelunsa lähimmän terveysaseman lisäksi sieltä, mistä aika järjestyy kätevimmin.

Heitä tulee palvelemaan esimerkiksi kaksi akuuttivastaanottoa, jossa ensisijaisesti sairaanhoitajat ottavat potilaat vastaan. Lääkärille ohjaudutaan hoitajavastaanoton kautta. Akuuttivastaanotto muistuttaakin potilasvirran ohjaukseltaan triage-päivystystä. Päivystyspisteestä ei kuitenkaan ole kyse.

- Tapaturmat ja ambulanssipotilaat menevät automaattisesti päivystykseen. Akuuttivastaanotolle voi tulla, jos pää on ollut kipeä jo kolmatta viikkoa ja oman terveysaseman aika on potilaasta liian kaukana, Santalahti sanoo.

Tätä ennen turkulaisten on sisäistettävä, ettei akuuttivastaanoton lääkärille vuodateta kaikkia terveysongelmia. Sairaus- ja vaivalistan käsitteleminen jää edelleen oman terveysaseman lääkärin tehtäväksi.