Monilla turvapaikanhakijoilla on rankkoja ­kokemuksia: sotaa, kidutusta, vainoa ja uhkaa.

– Tuntuu, että monella on nykyään aiempaa hurjempi tausta. Ihmisillä voi olla monta traumaattista kokemusta tai he voivat olla joutuneet pitkiksi ajoiksi hyvin koviin oloihin. Moni on kokenut raakaa väkivaltaa, kertoo turvapaikanhakijoiden parissa kriisityötä tekevä asiantuntija Suvi Piironen Suomen Mielenterveysseurasta.

Hän kertoo, että myös matka laittomia reittejä pitkin voi aiheuttaa traumoja. Osa perhettä on voinut jäädä matkalle. Moni on kokenut pahoinpitelyjä ja hyväksikäyttöä matkan aikana.

Piironen tekee sekä kriisityötä että kouluttaa ja konsultoi. Aiemmin hän on ollut töissä vastaanottokeskuksissa. Mielenterveysseurassa turvapaikanhakijoita on autettu 25 vuoden ajan.

– Me tarjoamme anonyymia ja maksutonta keskusteluapua vaikeissa tilanteissa.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä näkyy myös Mielenterveysseurassa. Vastaanotot ovat täynnä.

Paha olo pääsee esiin, kun ympärillä on turvallista

Piironen korostaa, että turvapaikanhakijat ovat yksilöitä, eikä mitään yhtä totuutta heidän henkisestä hyvinvoinnistaan voi sanoa. Jotain yhteistä kuitenkin on. Kokemusten prosessointi voi alkaa usein vasta sitten, kun ympärillä on turvallista.

– Moni ihmettelee, miksi nyt on paha olo, kun olen päässyt perille.

Traumaattiset kokemukset aiheuttavat univaikeuksia, painajaisia, ahdistusta ja lukuisia muita oireita. Kriisityössä turvapaikanhakijan kanssa keskustellaan ja tarvittaessa selvitellään käytännönkin ongelmia.

– Ihmisten tarinat ovat aluksi usein hajanaisia. Voi kestää pitkään, ennen kuin selviää, mitä vaivojen taustalla on.

Turvapaikanhakijat saavat vain kiireellisen ja välttämättömän terveydenhoidon, joten lääkäriin pääsy ei ole itsestäänselvyys. Piirosen kokemus on, että akuuteissa tilanteissa he pääsevät lääkäriin kohtuullisen hyvin.

Mielenterveysongelmissa tarvittaisiin kuitenkin pitempiaikaista hoitoa. Monet hyötyisivät rinnallakulkevasta tuesta, jonka avulla he pystyisivät käsittelemään sellaisia vaikeita kokemuksia, joita he eivät jaksa käydä läpi yksin.

– Olisi tarvetta matalan kynnyksen avulle.

Ajatukset pois odottamisesta

Tärkeintä turvapaikanhakijoiden kannalta olisi kuitenkin se, että hakemukset käsiteltäisiin nopeasti. Odotusaika on turhauttavaa varsinkin, kun harvoin saa tarkkaa tietoa odotuksen kestosta. Koko tulevaisuus on viranomaisten käsissä, eikä asiaan voi itse mitenkään vaikuttaa.

Turvapaikan odottaminen on epätavallinen elämäntilanne, jota värittää pelko siitä, että joutuu takaisin lähtömaahan. Turvapaikanhakijat joutuvat odottaessaan koko ajan kohtaamaan menneisyytensä riippumatta siitä, miten rankka se on. Tulevaisuutta on vaikea luoda epävarmuudessa.

– Vapaaehtoiset tekevät hienoa työtä arjen tukemisessa. On tärkeää saada tekemistä. Samalla turvapaikanhakijat saavat kosketuksen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kovia kokeneiden turvapaikanhakijoiden kertomukset ovat rankkaa kuultavaa auttajallekin.

– Olen kokenut, että auttaa, kun tietää mitä maailmassa tapahtuu. Kun tietää, mitä jossain maassa tapahtuu, on jo vähän valmistautunut siihen, millaisia sieltä tulevien ihmisten kokemukset voivat olla.