1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Turvapaikanhakijoiden infektiotautien seulonnoissa kehitettävää
Ajan­kohtai­sta

Turvapaikanhakijoiden infektiotautien seulonnoissa kehitettävää

Jopa kolmasosa turvapaikanhakijoille suositelluista tartuntatautien seulontatutkimuksista jäi alkuvaiheessa toteutumatta, kertoo THL:n ja Maahanmuuttoviraston selvitys.

Turvapaikanhakijoiden infektiotautien seulonnoissa kehitettävää Kuva 1 / 1

Keuhkotuberkuloosin seulontatutkimukset järjestettiin 72 prosentille seulontaan oikeutetuista. Hepatiitti B-, HIV- ja kuppaseulontojen kattavuus jäi noin 60 prosenttiin. Tuberkuloosiseulonta toteutui aikuisilla keskimäärin 2,5 kuukauden kuluttua maahan saapumisesta. Lapsilla viive tuberkuloosiseulontaan oli noin 1,5 kuukautta THL:n ja Maahanmuuttoviraston mukaan.

– Puutteet seulontatutkimusten toteutumisessa voivat johtaa hoidon viivästymiseen. Hoitamattomina infektiot voivat pahentua ja levitä myös sairastuneiden lähipiiriin, kertoo asiantuntijalääkäri Paula Tiittala THL:stä.

Hän toteaa, että vaikka vakavia infektioita esiintyy harvoin, on seulontatutkimusten kattava toteutuminen sekä turvapaikanhakijoiden itsensä että koko yhteiskunnan etu.

Lapset seulonnoissa etusijalle

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että turvapaikanhakijalasten seulontatutkimukset toteutuivat nopeammin kuin aikuisten. Seulontojen kattavuudessa ei kuitenkaan todettu eroja lasten ja aikuisten välillä.

– On tärkeää, että turvapaikkaa hakevat lapset tunnistetaan erityisen haavoittuvana ryhmänä ja heidän terveyspalvelunsa laitetaan etusijalle, Tiittala mainitsee.

Seulontoja ja rokotuksia voidaan täydentää

Turvapaikan ja oleskeluluvan myöntämisen jälkeen turvapaikanhakija kirjataan kunnan asukkaiksi ja vastuu terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy kunnalle. Tartuntatautien seulontoja ja rokotuksia voidaan tehdä myös myöhemmin osana kunnan kotouttamispalveluita.

– Tartuntatautien mahdollisuus ja seulontojen puutteellinen toteutuminen on syytä huomioida turvapaikanhakijan hakeutuessa vastaanotolle myös muista syistä, Tiittala sanoo.

– Tutkimustieto turvapaikanhakijoiden terveydestä auttaa palveluiden kehittämisessä. Kokemusten mukaan turvapaikanhakijat suhtautuvat terveyspalveluihin positiivisesti. Jatkossa onkin tärkeää tunnistaa syitä seulontatutkimusten puutteelliselle toteutumiselle, jotta niihin pystytään puuttumaan.

Lue myös

Terveystarkastus kahden viikon sisällä maahantulosta

Kaikille Suomeen saapuville turvapaikanhakijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua terveystarkastukseen, jossa selvitetään hakijan terveydentila ja rokotustarve. Tarkastus tehdään kahden viikon kuluessa Suomeen saapumisesta.

Tartuntatautien seulontatutkimuksia suositellaan, jos turvapaikanhakija on lähtöisin maasta, jossa tartuntatauteja esiintyy merkittävästi tai hän on oleskellut konfliktialueella tai pakolaisleirillä. Lisäksi seulonta voi olla perusteltua myös muille lisääntyneessä riskissä oleville terveydenhuollon ammattilaisen arvioiman tarpeen mukaan.

Public health response to large influx of asylum seekers: implementation and timing of infectious disease screening

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Tietosuojavaltuutettu: Sote-ala tulkitsee tietosuojaa väärin

– Kuka näitä tulkintoja oikein tekee, kysyi tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sote-alan seminaarissa torstaina.

Ajassa
Lääkäriliiton yt-neuvottelut päättyivät

Neuvottelut johtivat kuuden työsuhteen päättymiseen.

Tieteessä
Pilkkovatko suolen mikrobit lääkkeet?

Lääkkeiden teho voi vaihdella potilaan suolen mikrobivalikoiman mukaan.

Työssä
Kädenpuristus kertoo paljon Liisamari Krügerille

Epämääräinen arvio puristus­voimasta ei riitä, vaan se tulisi mitata.

Liitossa
Palkasta pitää voida puhua

Arvostus mitataan perinteisesti euroilla, eikä siinä ole mitään hävettävää, kirjoittaa Minna Kaarisalo.

Tieteessä
Uusi diagnoosimenetelmä voi vähentää verinäytteiden tarvetta

RFS-menetelmään perustuva testi tunnistaa myyräkuumeen virtsanäytteestä.