Tutkijat pelkäävät, että suunnitteilla oleva biopankkilaki vaikeuttaisi väestöpohjaisten tutkimusten tekemistä.

Tutkijat pelkäävät, että suunnitteilla oleva biopankkilaki vaikeuttaisi väestöpohjaisten tutkimusten tekemistä.

Lain tarkoituksena on saattaa diagnostisia ja tutkimus­näytteitä paremmin tutkijoiden käyttöön ja taata samalla näytteenantajien yksityisyyden suoja, kertoo STM:n hallitusneuvos Päivi Kaartamo.

Monet tutkijat pelkäävät, että laki estäisi tai tekisi vaikeaksi monet väestötasoiset kudostutkimukset. HYKS:n syöpätautien klinikan professori Heikki Joensuun mukaan nykyinen järjestelmä on toiminut hyvin.

– Ihmiskudoksilla on harjoitettu Suomessa tutkimusta menestyksellisesti kymmeniä vuosia ja tuloksena on ollut monenlaista hyötyä erilaisiin tauteihin sairastuneille ja koko kansakunnalle.

Joensuun mukaan tällä hetkellä on epäselvää paljonko biopankkien käyttäminen tulisi tutkijoille maksamaan. Hän pelkää myös, ettei biopankkeihin saada kudosnäytteitä riittävän kattavasti.

– Jos vinoutumattomia lähdeaineistoja ei ole saatavilla, biolääketieteellinen tutkimus käy mahdottomaksi. Ongelma on suuri erityisesti harvinaisten sairauksien kohdalla.

Lainvalmistelun loppuvaiheessa tutkijoiden keskuudessa on herättänyt huolta erityisesti suunnitelma poistaa Valviran mahdollisuus myöntää käyttöoikeus diagnostisille näytteille. Asiaan on tartuttu STM:ssä esittämällä, että Valviran lupamalli säilytettäisiin viiden vuoden ajan.

– Tuona aikana ministeriössä analysoitaisiin yhdessä tutkijoiden kanssa ovatko näytteet siirtyneet riittävästi biopankkeihin vai tarvitaanko muita keinoja, Kaartamo kertoo.

Joensuu ei ole vakuuttunut viiden vuoden siirtymäajasta. Tutkijoille on hankalaa, jos asia jää roikkumaan epävarmana tulevaisuuteen. Joensuu epäilee, että voi olla vaikea saada apurahoja tutkimukseen, joka voi olla vaarassa loppua muutaman vuoden kuluessa.

Kaartamo vakuuttaa, että tutkijoiden tarpeet otetaan mahdollisimman hyvin huomioon.

– Biopankkilain täytyy palvella tutkijoita, muuten se ei ole onnistunut tavoitteessaan.

Joensuu ehdottaa, että itsemääräämisoikeuden lisäys toteutettaisiin samalla tavoin kuin elinluovutuksissa – ihmiset voisivat ilmoittaa kielteisen kannan keskusrekisteriin, mutta muuten ylijäämäkudoksia saisi käyttää entiseen tapaan.

– Olisi epäjohdonmukaista, jos kokonaisten elinten käytössä olisi lievemmät säännökset kuin pienten ylijäämäkudospalasten tai verinäytteiden käytössä.

Biopankkilain tavoitteena on siirtää nyt hajallaan sijaitsevat näytteet perustettaviin biopankkeihin, joiden toimintaa tuleva laki säätelisi. Laki turvaisi näytteenantajalle oikeuden saada tietoja hänestä otetun näytteen käytöstä. Suostumuksen näytteen käytöstä voisi myös perua.

– Henkilötiedon suojaa ja itsemääräämisoikeutta parantamalla taataan, että ihmiset haluavat tulevaisuudessakin osallistua tutkimuksiin, Kaartamo arvioi.

Vanhojen näytteiden siirtämiseksi biopankkeihin tarvittaisiin uuden lain mukaan eettisen toimikunnan myönteinen lausunto. Lisäksi näytteenantajilta pyydettäisiin suostumus joko henkilökohtaisesti tai jos se ei ole mahdollista, tiedottamalla asiasta julkisesti. Siirto olisi mahdollinen, jos henkilö ei kiellä näytteen siirtämistä.

Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuun aikana ja sen pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Hertta Vierula
Kuva: Panthermedia