Eurooppalaiset ja australialaiset tutkijat ovat löytäneet neljä uutta geenimuutosta, jotka altistavat aurattomalle migreenille.

Eurooppalaiset ja australialaiset tutkijat ovat löytäneet neljä uutta geenimuutosta, jotka altistavat aurattomalle migreenille. Tutkimushankkeessa oli mukana myös Suomen molekyylilääketieteen instituutin, Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijoita.

Nature Genetics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin 4 000:n auratonta migreeniä sairastavan potilaan geenitietoa yli 7 000 terveen verrokin geenitietoon. Tutkimuksessa hyödynnettiin genominlaajuista analyysia.

Tutkimuksessa selvisi, että potilailla, joilla esiintyi tiettyjä geenimuutoksia geenien MEF2D, TGFBR2, PHACTR1 tai ASTN2 lähistöllä, oli huomattavasti suurentunut riski sairastua migreeniin. Lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin kahden jo aiemmin tunnistetun migreenigeenin merkitys.

Tutkimusryhmän jäsen, Helsingin yliopiston ja Wellcome Trust Sanger -instituutin tutkija Verneri Anttila kertoo, että tutkimuksessa tunnistetut uudet geenit tukevat teoriaa, jonka mukaan migreenin taustalla on häiriö aivojen välittäjämolekyylien säätelyjärjestelmässä. Tulokset vahvistavat myös käsitystä, että verisuonilla ja veren virtauksen häiriöillä on osuutta asiaan.

Yksi tutkimuksen johtajista, professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista ja Wellcome Trust Sanger -instituutista sanoo, että tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia migreenin ehkäisy- ja hoitokeinojen kehittämiseen. Migreenin alttiusgeenejä koskevasta tiedosta on todennäköisesti hyötyä myös muiden neurologisten ja neuropsykiatristen sairauksien taustamekanismien ymmärtämisessä.

Migreeniä sairastaa noin 12 prosenttia väestöstä. Sairaudesta kärsii joka kuudes nainen ja joka kahdestoista mies. Migreenidiagnoosin on saanut 440 000 suomalaista. Maailmanlaajuisesti migreeni on yksi merkittävimmistä lyhytaikaisten työpoissaolojen ja toimintakyvyttömyyden aiheuttajista.

Kuva: Pixmac