Ahtaumien erotteludiagnostiikan kehittäminen on tärkeää, sillä niiden aiheuttamat aivoverenkiertohäiriöt ovat toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa.

LL Krista Nuotio on löytänyt väitöskirjassaan eroja oireisten ja oireettomien kaulavaltimoahtaumien tekijöiden välillä.

Ahtaumien erotteludiagnostiikan kehittäminen on tärkeää, sillä osa kaulavaltimoahtaumista aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat toiseksi yleisin kuolinsyy maailmassa.

Nuotio havaitsi, että oireisissa kaulavaltimoahtaumissa esiintyi enemmän verisuonen pintasolukerroksen, endoteelin, irtoamista. Tutkiessaan endoteelisolujen ohjelmoitua solukuolemaa eli apoptoosia hän totesi, että sitä esiintyy vähemmän oireisissa kuin oireettomissa ahtaumissa. Eroja löytyi myös raudan ja hemin aineenvaihduntaan sekä rasva-aineenvaihduntaan liittyvissä molekyylitason tekijöissä.

– Endoteelin puuttuminen voi johtaa suoraan siihen, että valtimon pinnalle syntyy hyytymä, joka kulkeutuu aivoihin. Se voi edesauttaa myös rasva-aineiden pääsyä valtimon seinämän sisälle, jolloin ahtauman sisäinen rasvaydin kasvaa ja alttius ahtauman sisäisille mikroverenvuodoille lisääntyy. Nämä tapahtumasarjat tekevät ahtaumasta repeytymisherkän, Nuotio sanoo.

Nuotion mukaan jatkotutkimuksissa pitää selvittää, kuinka suuri osuus havaituilla tekijöillä on kaulavaltimoahtauman repeytymisherkkyyden lisääntymiseen. Tulevaisuudessa on ehkä mahdollista kehittää hoitoja, joilla ahtauma voidaan vakauttaa repeytymisen ehkäisemiseksi.

Väitöstyössä tutkittiin kaulavaltimon ahtauman rakenteellisia ja molekulaarisia tekijöitä immunohistokemiallisilla menetelmillä ja DNA-mikrosiruilla.

Nuotion väitöskirja "Molecular mediators linking stroke and carotid artery disease" tarkastetaan 10.8. Helsingin yliopistossa.

Miia Soininen