Tutkimus: keliakian tehostettu diagnostiikka kannattaa
Pirkanmaan aktiivinen keliakiapolitiikka tuottaa tulosta. Komplikaatioriski pienenee, ja syöpäriski ja kuolleisuuskin ovat oletettua pienempiä.
Tutkimuksen mukaan tehostettu diagnostiikka pienentää keliakiaan liittyvien komplikaatioiden riskiä. Myös väestötason syöpäriski ja kuolleisuus ovat pienempiä kuin aiemmin on oletettu.
Tulosten mukaan yli 80 prosenttia keliakiapotilaista noudattaa tarkkaa gluteenitonta ruokavaliohoitoa pitkän seuranta-ajan jälkeenkin. Hoitomyöntyvyys oli hyvä huolimatta siitä, oliko keliakiasta diagnoosihetkellä oireita vai ei. Elämänlaatu oli yhtä hyvä kuin väestössä yleensä.
Hoitamattomaan keliakiaan liittyy usein luuntiheyden aleneminen. Tutkimus osoitti, että riskiryhmien seulonnassa todetuilla potilailla luuntiheys oli yhtä hyvä kuin väestössä. Oireiden perusteella todetuilla potilailla luuntiheys oli hieman alentunut hoidosta huolimatta. Keliakian varhainen diagnoosi näyttäisi estävän luustokomplikaatioita.
Non-Hodgkinin syövän riski nousee
Aiemmissa tutkimuksissa todettua kohonnutta kokonaissyöpäriskiä ei tässä tutkimuksessa keliakiapotilailla todettu. Ainoastaan non-Hodgkinin imusolmukesyövän riski oli 3-kertainen väestöön verrattuna.
Kuolleisuus oli hieman lisääntynyt ensimmäiset 5 vuotta keliakian diagnoosista, mutta oli sen jälkeen samanlainen kuin väestössä yleensä.
Keliakian yleisyyden ja hoidettavuuden vuoksi keliakian väestöseulonnasta keskustellaan, mutta sen kustannus-hyötysuhteesta ei ole vielä tietoa. Väitöstutkimuksen perusteella tehokas diagnostiikka, joka keskittyy myös vähäoireisiin potilaisiin ja riskiryhmiin, on kannattavaa toimintaa.
Keliakiaa sairastaa noin prosentti väestöstä, osa tietämättään. Uusimmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, että tauti on sitäkin yleisempää.
LL Mervi Viljamaan väitöskirja tarkastetaan 28.10. Tampereen yliopistossa.
Miia Soininen
