Tutkimusrekisteri paljastaa julkaisuharhan
Rekisteriin määriteltyjen tutkimuskohteiden ja raportoitujen tulosten välillä ilmeni eroja joka kolmannessa kliinisessä tutkimuksessa.
Kliinisten tutkimusten etukäteisrekisteröinti ei näytä poistaneen valikoivaa tulosten raportointia, vaikka se antaa julkaisijalle ja vertaisarvioijille mahdollisuuden tutkia raportoinnin laatua ja tunnistaa julkaisuharhan.JAMAssa julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan, miten julkaistujen kliinisten tutkimusten raportoidut tulokset vastaavat etukäteisrekisteröinnissä määriteltyjä ensisijaisia päätetapahtumia. Tavoitteena on selvittää, painottuvatko merkitseviksi yltävät tulokset raportoinnissa.
Mukana tarkastelussa oli kymmenen kovatasoisen lääketieteellisen lehden vuonna 2008 julkaisemat 323 kliinistä tutkimusta, joista 147 oli etukäteen rekisteröity. Asianmukaisesti rekisteröidyistä tutkimuksista joka kolmannessa (46 tutkimusta) etukäteen määritellyt ensisijaiset päätetapahtumat ja raportoidut tulokset eivät vastanneet toisiaan.
Epäsuhdan laatua pystyttiin arvioimaan vain 23 tutkimuksesta, ja niistä 19:ssä raportointi painottui tilastollisesti merkitseviin tuloksiin. Julkaisussa saatettiin esimerkiksi esittää merkitseväksi yltänyt tulos ensisijaisena päätetapahtumana, vaikka sitä ei ollut siksi alun perin määritelty. Merkitsevyyden rajasta jääneet tulokset puolestaan saatettiin jättää raportoimatta ensisijaisina päätetapahtumina, vaikka ne alun perin oli sellaisiksi määritelty.
Lääketieteellisten lehtien päätoimittajien kansainvälinen järjestö (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) on vuodesta 2005 lähtien edellyttänyt julkaisuharkinnassa, että tutkijat ovat etukäteen, ennen tutkittavien rekrytointia, ilmoittaneet kliiniset tutkimukset julkiseen tutkimusrekisteriin.
Marianne Jansson
