Lääketieteellisen tutkimuksen ainoa tavoite ei ole tuottaa huipputiedettä, sanoo Tampereen yliopiston virologian professori

Timo Vesikari

. Lääketieteellistä tutkimusta tarvitaan eritoten siksi, että tutkiminen pätevöittää kliiniseen työhön, hän kiteyttää.

- Tutkijakoulutuksen saaneet lääkärit ovat keskimäärin muita parempia työssään. Heillä on kykyä kyseenalaistaa ja etsiä uutta, Vesikari väittää.

- On erinomainen asia sinänsä, että 30 prosenttia lääkäreistä väittelee.

Perinteisesti sairaalat ovat arvostaneet lääkärien tutkijataustaa, eikä tämä arvostus saisi Vesikarin mielestä murentua. Työn ohessa tehtävä kliininen tutkimus uhkaa kuitenkin nykyään jäädä jokapäiväisen suorittamisen jalkoihin.

- Kliininen tutkimus on monesti ristiriidassa sairaaloiden omistajien suoritustavoitteiden kanssa.

Tutkijatausta saa näkyä lääkärin palkassa

Vesikari pitää selvänä, että tutkimustyötä on yleensä tehtävä muun työn ohessa.

- Ei jokainen tutkijakouluun päässyt voi olettaa, että yhteiskunta tukee häntä tutkijana hamaan loppuun asti. Tutkijakoululaisen palkalla ei elätä perhettä, mutta ahkeruus toivottavasti palkitaan myöhemmin lääkärinuralla.

Vesikarin mukaan kliininen tutkimus innostaa yhä harvempia nuoria lääkäreitä.

- Ihmiset eivät ole enää valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa tutkimustyöhön. Halutaan laatuaikaa itselle, professori uskoo.

Lääketieteellisen tutkimuksen tulevaisuudesta keskusteltiin Kaupin kampuksen tiedepäivässä Tampereella. Paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, miten Suomi voisi tuottaa nykyistä enemmän huippututkimusta. Timo Vesikarin mukaan on mahdotonta ennakoida, miltä alalta huiput nousevat.

- Tutkijalle avautuu uusia ikkunoita, kun hän kuuntelee jonkun sellaisen huomioita, jolla on ihan erilainen lähtökohta, pohti Deloitten toimialajohtaja, LKT

Kari Varkila

.

- Yliopistossa ei voi olla ajan tasalla olevaa koulutusta ilman tutkimusta. Ja kun opetusaloja on monia, tarvitaan monen alan tutkimusta, totesi Tampereen yliopiston vararehtori, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori

Juhani Lehto

.

Paneelikeskusteluun osallistunutta yleisöä kiinnosti muun muassa se, tehdäänkö Suomessa liikaa huonoa tai keskinkertaista tutkimusta.

- Väitöskirjojen tasoa ei pidä tästä enää madaltaa, Timo Vesikari vastasi.

Rahaministeriö syrjii naistutkijoita

Tutkijoiden sosiaaliturva on hieman kohentunut viime vuosina. Nyt Suomen Akatemia ja Tekes aikovat kuitenkin noudattaa valtiovarainministeriön ohjeistusta, jonka mukaan esimerkiksi tutkijoiden äitiyslomia ei enää saisi maksaa ulkopuolisesta rahoituksesta. Yliopisto joutuisi maksamaan kulut muista rahoista.

Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto totesivat viime viikolla, että käytäntö voi johtaa naistutkijoiden syrjintään työhönotossa.

- Toisaalta tähänastinen järjestelmä on johtanut naisten yliedustukseen tutkijakouluissa, Timo Vesikari huomauttaa.