Lääkärien mielenosoitus kokosi satoja valkotakkeja Strasbourgiin. Työaikadirektiivin muutos uhkaa eurooppalaisten kollegojen mukaan koko terveydenhuollon tulevaisuutta. Terveydenhuollon perusteita sormeillaan muuallakin. Miten muutoksiin voi vaikuttaa?

"Väsynyt lääkäri = kuollut potilas", julistaa yksi banderolli. "Vaara - työskentelen 340 tuntia kuukaudessa", pelottelee toinen. Meneillään on lääkärien mielenosoitus Euroopan joulukaupungiksi itsensä kruunanneessa Strasbourgissa.

Yli 400 lääkärin protestoinnin aihe on työaikadirektiivi, johon europarlamentaarikkojen on määrä ottaa kantaa täysistunnossaan. Direktiiviin ehdotetut muutokset merkitsisivät mielenosoittajien mukaan toteutuessaan monelle päivystävälle lääkärille katastrofia.

- Tässä ei ole kyse vain lääkäreistä. Osoitamme mieltämme koko eurooppalaisen terveydenhuollon tulevaisuuden ja potilaiden turvallisuuden puolesta. Haluaisitko itse onnettomuustilanteessa lääkäriksesi henkilön, joka on paiskinut töitä 42 tuntia putkeen? kysyy Lissabonissa anestesialääkärinä työskentelevä

Rui Guimarâes

.

Guimarâesin mukaan direktiivi olisi vahingollinen etenkin nuorille lääkäreille, jotka harjoitellessaan joutuvat usein käytännössä asumaan sairaaloissa.

Suomessa vastaavaa katastrofia ei ole näköpiirissä, sillä työehdoista sovitaan yhteistyössä työnantajapuolen kanssa.

Parlamentti on pienen lääkärin puolella

- Tämä on ensimmäinen kerta 50-vuotisen historian aikana, kun kaikki seitsemän lääkärien eurooppalaista etujärjestöä kokoavat voimansa. Edustamme 27 maata ja yli kahta miljoonaa lääkäriä, selittää Hautepierren sairaalassa Strasbourgissa kirurgina työskentelevä

Claude Wetzel

. Wetzel toimii myös palkansaajalääkärien Euroopan keskusjärjestön FEMS:in puheenjohtajana.

Wetzel muistuttaa, että työaikadirektiivi on tarkoitettu suojelemaan työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Jäsenmaiden neuvostossa ehdottamat muutokset tarkoittaisivat isoa harppausta taaksepäin lääkärien työsuojelussa. Mutta valkotakkien peli ei ole vielä menetetty. Europarlamentti on perinteisesti asettunut työntekijän puolelle.

Tv-kamerat surraavat ja salamavalot välkkyvät tiedotusvälineiden haastatellessa ympäri Euroopan paikalle saapuneita lääkäreitä. Juuri äänestyksen alla järjestettävä mielenosoitus on kuitenkin vain pieni osa lääkärien työaikadirektiivikampanjaa.

- Tapaamme ennen äänestystä sekä europarlamentin puhemiehen että kaikki direktiivin käsittelyssä keskeisessä asemassa olevat parlamentaarikot, selventää Wetzel.

Kansalliset lääkärijärjestöt ovat nekin lobanneet päättäjiä omalla tahollaan kirjein ja tempauksin. Lääkärijärjestön puheenjohtaja luottaakin edunvalvonnan purreen ja arvioi lopputuloksen olevan kompromissi neuvoston ja parlamentin linjan välillä.

11 tuntia rahan ja ammattietiikan takia

- Minulle on erittäin tärkeää osallistua tähän mielenosoitukseen, painottaa puolalaisella ensiapupoliklinikalla työskentelevä Piotr, joka teippasi banderolliin vain etunimensä.

Piotrin ajoi Strasbourgiin raha. Matka bussilla kesti 11 tuntia, mutta oli lääkärin mukaan sen arvoista. Puolassa lääkärien palkat ovat pienet ja pula osaavasta työvoimasta akuutti. Puolan liityttyä EU:n jäseneksi nuoret lääkärit kaikkosivat ulkomaille leveämmän leivän perässä.

- Puolaan jääneet lääkärit painavat pitkää päivää. Työskentelen päivystykset mukaan luettuna yli 300 tuntia kuukaudessa. Rahan takia, selittää Piotr.

Jos päivystysaikaa ei tulevaisuudessa laskettaisi työajaksi, moni lääkäri joutuisi Puolassa viettämään työpaikallaan käytännössä 365 päivää vuodessa elättääkseen perheensä.

- Menemme Sloveniassa lakkoon, mikäli neuvoston kanta menee läpi. Sairaaloita ei voi kohdella kuten mitä tahansa yrityksiä, huikkaa lastenlääkärinä toimiva slovenialaiskollega väliin.

Suomalainen lääkäri on turvassa

- Suomessa lääkärin ei tarvitse nousta barrikadeille, kuten eurooppalaiset kollegat nyt. Suomalainen lääkäri ei jää yksin, kiitos kollektiivisen sopimisen perinteen, rauhoittelee Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Pälveen mukaan Suomessa työehdoista voidaan aina sopia työnantajapuolen kanssa yhteistyössä. Siksi neuvoston liberaalin linjan läpimenokaan ei aiheuttaisi Suomessa ongelmaa. Nykyiselläänkin Suomessa lasketaan työajaksi vain aktiivinen osa päivystysajasta. Palkkaa tosin maksetaan koko ajalta. Ratkaisu on työmarkkinaosapuolten välinen kompromissi, jolla varmistetaan terveyspalveluverkoston toimivuus ja tasokas päivystysvalmius harvaan asutussa Suomessa.

- Lääkäriliitto toivoo, että sopu löytyisi ja uusi direktiivi saataisiin pian voimaan. Kiistan jatkuminen vuosikausia ei ole potilaan eikä lääkärin etu, Pälve toteaa.

Toisin kuin Suomessa, monessa Keski- ja Etelä-Euroopan maassa ammatillinen järjestäytyminen on heikkoa, eikä keskitettyä sopimusta ole. Lääkäri joutuu jopa yksin puolustamaan työehtojaan.

Palveluseteli

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti kesäkuussa 2008, että kunnallinen palveluseteli voitaisiin ottaa käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa. Syksyn aikana lausuntokierroksen tehnyt lakiesitys edennee eduskunnan käsiteltäväksi alkuvuonna 2009. Eduskunnan odotetaan päättävän palvelusetelilaista saman vuoden aikana.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo, että lääkäreillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen miten kunnat käyttävät palveluseteliä, jos eduskunta päättää laista STM:n esityksen mukaisesti.

Pälve arvioi, että palvelusetelillä on voimakas poliittinen lataus. Lääkärit voivat Pälveen mukaan tuoda kuntapäättäjille lisätietoa päätettävistä asioista.

- Olisi tärkeää tuoda esiin, että valinnan vapaus ei tarkoita valinnan pakkoa.

Terveydenhuoltolaki

Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki yhdistyvät laiksi terveydenhuollosta. Se poistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset raja-aidat, jouhevoittaa hoitoketjuja ja lisää merkittävästi kansalaisten vapautta päättää kuka häntä hoitaa ja missä hoito tapahtuu.

STM:n valmisteleman lain syksyn aikana tekemä lausuntokierros on päättynyt, mutta lain käsittelyä jatkettiin vuodella. Hallituksen odotetaan esittävän lakia eduskunnalle kevättalvella 2010.

Lääkäreiden mielipide on huomioitu etenkin paikallisosastojen kautta.

- Terveydenhuoltolakia on käsitelty Lääkäriliitossa 20 valiokuntakokouksessa ja kolmessa hallituksen kokouksessa. Paikallisosastojen kertomat kuulumiset ovat menneet perille, Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen sanoo.

Direktiivi rajat ylittävästä terveydenhuollosta

EU:ssa käsitellään komission direktiiviehdotusta, jonka mukaisesti EU-alueen kansalaisilla olisi merkittävän suuri vapaus hakea terveyspalveluita toisesta jäsenmaasta.

- Kestää todennäköisesti vielä useita vuosia ennen kuin EU:n toimielimet päättävät direktiivin lopullisesta muodosta, arvioi Lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari.

Vaikka direktiivi hyväksyttäisiin, EU-maiden välinen potilasvaihto olisi hyvin vähäistä. Lääkäreistä siitä saattaisivat hyötyä eniten ne, jotka mielivät hoitamaan aurinkorannoilla eläkepäiviä viettäviä suomalaisia.

EU-parlamentti on omassa kannanotossaan esittänyt idean EU-alueen palvelusetelistä. Tämän toteutuessa potilaat voisivat aiemmin esitettyä laajemmin hakea omalta maaltaan maksusitoumusta halutessaan esimerkiksi lonkkaleikkaukseen Etelä-Ranskaan.

- Käytännönläheisin tapa vaikuttaa asiaan on mennä keskustelemaan asiasta kotimaisten euroedustajien kanssa MEP-kiertueen tullessa omaan kaupunkiin, Jukka Siukosaari sanoo.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Vuonna 2005 aloitettua kunta- ja palvelurakenneuudistusta toteutetaan täydellä höyryllä. Vuoden 2009 alussa kuntien määrä vähenee 67:llä, kun 99 kuntaa osallistuu 32 kuntaliitokseen.

- Juuri nyt lääkäreiden tulisi olla erityisen tarkkoja sen suhteen, mitä vaikutuksia kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on paikallisesti terveydenhuollon järjestämiseen, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen.

Ihalainen muistuttaa, että puolet terveyskeskuksista poistuu hallintokartalta lähivuosien aikana.

- Jos työ vaikeutuu tai näyttää tulevan mahdottomaksi uusia terveydenhuollon organisaatioita rakennettaessa, asiaan pitää puuttua ennen kuin kunnat päättävät niistä. Jos lääkärit eivät kerro havainnoistaan Lääkäriliitolle, voi olla että asiat eivät tule muuta reittiä tietoomme, Risto Ihalainen sanoo.

Europarlamentti äänesti lääkärien puolesta

- Euroopan parlamentin keskiviikkoisesta työaikadirektiiviäänestyksestä tuli tiukka, mutta määräenemmistö mepeistä vastusti jäsenmaiden esitystä. Tulos jättää direktiivin lopullisen kohtalon avoimeksi.

- Päivystys: Parlamentti päätti kaiken työpaikalla vietetyn ajan olevan työaikaa. Kompromissina parlamentti esittää, että ei-aktiivista päivystysaikaa ei tarvitsisi ottaa huomioon laskettaessa päivittäistä ja viikoittaista lepoaikaa. Jäsenmaat haluavat jakaa lääkärien päivystysajan aktiiviseen ja ei-aktiiviseen aikaan. Palkkaa ja työtunteja karttuisi vain aktiiviselta päivystysajalta, ellei jäsenmaassa toisin työehtosopimuksella säädettäisi.

- Viikkotyöaika: Parlamentti päätti säilyttää viikkotyöajan enintään 48 tunnissa ja kieltää mahdollisuuden sopia ylitöistä työntekijän ja työnantajan kesken. Jäsenmaiden mukaan työntekijä voisi yksilöllisesti sopia jopa 65 tunnin mittaisesta työviikosta.

- Lepoajat: Parlamentti päätti, että vapaalle on päästävä heti työputken jälkeen ja ylitöiden tarkastelujaksosta on sovittava työehtosopimuksilla. Jäsenmaat esittävät, että lepojakso olisi "kohtuullisen ajan kuluessa" ja ylitöitä voisi tehdä 12 kuukautta.

- Seuraavaksi: Direktiivi menee sovitteluun eli jäsenmaat ja parlamentti käyvät kiistakohdat läpi lause lauseelta. Menettelyssä parlamentin sana on lähes aina jäsenmaita vahvempi. Tavoitteena on saada uusi direktiivi ulos EU-putkesta parlamentin istuntokauden aikana eli toukokuun alkuun mennessä. Sovittelusta tulee kuitenkin vaikea ja on mahdollista, että koko direktiivi kaatuu.

Tiesitkö?

- Eurostatin tilastojen mukaan lääkärit työskentelevät monessa EU-maassa 60-93 tuntia viikossa. 21 % lääkäreistä työskentelee joka viikko yli 48 tuntia.