Joka neljäs EU-alueen työntekijä altistuu melulle, joka merkitsee kuulovaurioriskin lisääntymistä. Näitä työntekijöitä on yhteensä noin 60 miljoonaa EU-maissa.

Melun aiheuttamat riskit ja muut haittavaikutukset ovat yhä liian suuret, vaikka meluvammojen ilmaantuvuus on keskimäärin vähentynyt. Ilmaantuvuus on kuitenkin kasvanut tietyissä ammattiryhmissä, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanja keskittyy tänä vuonna työperäiseen meluun ja sen aiheuttamiin terveyshaittoihin. Kaikissa EU-maissa avatun, kuudetta kertaa järjestettävän työterveyskampanjan tämänvuotisena teemana on ”STOP – METELI EI VETELE!”

Melualtistus merkitsee paljon muutakin kuin mahdollista kuulovaurion riskiä. Melulle altistuminen voi johtaa esimerkiksi väsymykseen, työturvallisuuden huononemiseen ja lapsilla oppimishäiriöihin, muistutti Suomen kampanjan avannut sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Helsingissä.

Suomessa EU:ssa annettiin 2003 direktiivi työpaikkamelusta, joka on määrä panna täytäntöön kaikissa EU-maissa helmikuuhun 2006 mennessä. Kampanja pohjustaa siis myös direktiivin täytäntöönpanoa. Suomessa valmisteltava vastaava asetus määrittelee uudet altistus- ja toimintarajat työperäiselle melulle.

Ylitarkastaja Ilkka Kyttälä sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi, että melun raja-arvot on asetettava ensisijaisesti vähentämään kuulovaurioita. Hänen mukaansa työpaikoilla on myös arvioitava melun muut riskit ja torjuttava ne asianmukaisesti.

– Työperäinen melu voi olla ratkaiseva osatekijä tapaturmien syntyyn. Melu voi yhdessä muiden tekijöiden kanssa myös heikentää terveyttä.

Foniatrian dosentti, LKT Eeva Sala TYKS:n korvaklinikasta painotti, että melun vaikutukset ovat lapsiin merkittävämmät kuin aikuisiin. Melu vaikuttaa kuulon lisäksi mm. unen laatuun, oppimiseen, muistiin ja tarkkaavuuteen.

Janne Ora