Työpaikoilla puututtava mielenterveysongelmiin nopeasti
Työpaikoilla on puututtava orastaviin mielenterveysongelmiin nopeasti. Erityistoimenpiteiden tarve on syytä arvioida viimeistään silloin, kun työntekijä on ollut kuukauden sairauslomalla mielenterveysongelmien takia. Toimintamallista sopivat työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto keskenään.Näin ehdottaa mielenterveyden häiriöiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden yhteyksiä pohtinut asiantuntijaryhmä. Lisäksi ryhmä ehdottaa, että töihin paluuta varten rakennettaisiin vaihemalli, jolla psyykkisistä syistä johtuvalta sairauslomalta palaava työntekijä voi tulla töihin sillä panoksella, mikä hänellä on käytettävissä.
Riittävät erityistutkimukset erikoissairaanhoidossa on varmistettava viimeistään yli kolme kuukautta kestäneen sairausloman jälkeen.
Toimenpiteiden tavoitteena on estää sairastunutta työntekijää liukumasta liian kauas työelämästä. Asiantuntijaryhmän ehdotusten kimmokkeena on ollut masennusdiagnoosilla myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden huikea kasvu. Niiden määrä kaksinkertaistui 1990-luvulla, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismäärä samaan aikaan väheni. Masennus on yleisin diagnoosi mielenterveyssyistä alkaneissa eläkkeissä.
Raportin ovat tehneet kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä, johtaja Hannu Uusitalo Eläketurvakeskuksesta, professori Kari Lindström Työterveyslaitokselta, tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist Kansanterveyslaitokselta, emeritusprofessori Olavi Riihinen, projektipäällikkö Ismo Suksi Veto-ohjelmasta ja ylitarkastaja Olavi Parvikko STM:stä.
SUVI SARIOLA
