Kelan tilastokatsauksen mukaan työterveyshuollon kattavuus on parantunut 2000-luvulla. Vuonna 2009 työterveyshuollon piirissä oli 1 847 000 työntekijää eli 87 % palkansaajista.

Kelan tilastokatsauksen mukaan työterveyshuollon kattavuus on parantunut 2000-luvulla. Vuonna 2009 työterveyshuollon piirissä oli 1 847 000 työntekijää eli 87 % palkansaajista.

Joka kymmenes palkansaaja on kuitenkin työterveyshuollon ulkopuolella. Eniten puutteita työterveyshuoltopalveluiden järjestämisessä on alle 10 hengen työpaikoilla. Osa näistä työnantajista ei järjestä lainkaan työterveyshuoltoa työntekijöilleen, vaikka se on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Työterveyshuollossa tehtiin vuonna 2009 lähes miljoona terveystarkastusta. Työterveyshuollon yhteistyössä työpaikan kanssa tekemiin työpaikkaselvityksiin käytettiin 347 000 tuntia ja tietojen antamiseen ja ohjaukseen 234 000 tuntia.

Työterveyshuollon piiriin kuuluvista 93 %:lla on mahdollisuus käyttää myös sairaanhoidon palveluja, joiden järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Vuonna 2009 sairaanhoitokäyntejä tehtiin kaikkiaan 5,1 miljoonaa, joista 3,5 miljoonaa lääkärille ja yli miljoona terveydenhoitajalle.

Työterveyshuollon kustannukset olivat 599 miljoonaa euroa, mikä oli 6,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työnantajille korvattiin näistä kustannuksista sairausvakuutuslain nojalla työtulovakuutuksesta 272 miljoonaa euroa. Kelan maksamien työterveyshuoltokorvausten osuus oli 1,7 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista.

Työterveyshuollon keskimääräiset kustannukset olivat 324 euroa työntekijää kohden. Työterveyshuolto maksoi eniten sähkö-, kaasu- ja vesihuoltoalalla – 492 euroa työterveyshuollon piiriin kuuluvaa kohden. Myös esimerkiksi rahoitustoiminnassa työterveyshuolto maksoi keskimääräistä enemmän. Vähiten rahaa työterveyshuoltoon meni maa- ja metsätaloudessa, majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimialalla.

Kuva: Pixmac