Työterveyslääkärit ovat helpottuneita, kun hallitus pyörsi päätöksensä nostaa eläkeikä 65 vuoteen. Jos aie olisi toteutunut, ennenaikaisesti eläkkeelle pyrkivien työntekijöiden vastaanottokäynnit työterveyshuollossa olisivat todennäköisesti lisääntyneet.

- Aika yleisesti ajatellaan, että runsaat käynnit lääkärillä edistävät työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä, toteaa Diacorin johtajalääkäri

Anja Hallberg

.

Lisää joustoja

Hallberg uskoo myönteisten keinojen tehoavan, kun ihmiset halutaan pitää aiempaa pitempään töissä. Hänen mielestään nyt pitää odottaa näyttöä edellisen eläkeuudistuksen vaikutuksista.

- Joustavalla työuran jatkamismahdollisuudella ja karttumaporkkanalla saadaan parempi tulos kuin väkinäisellä eläkeiän nostamisella.

Työterveyslaitoksen ylilääkäri

Pirjo Manninen

on samoilla linjoilla.

- Taantuman jälkeen meillä on työvoimapula, ja siihen pitää valmistautua työelämää kehittämällä.

Manninen on erityisen huolissaan yli viisikymppisistä, korkeasti koulutetuista, tietotyötä tekevistä naisista. Tässä ryhmässä masennuksesta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet tuntuvat yleistyvän erityisen vauhdikkaasti.

Stressiä aiheuttavat jatkuvat muutokset, uudet vaatimukset ja kiire. Pelot omasta riittämättömyydestä ja työpaikan menettämisestä lisäävät ahdistusta.

- Tarvitaan joustoja, jotta ihmiset jaksavat tehdä töitä mahdollisimman pitkään, Manninen korostaa.

Työterveyttä työpaikalle

Anja Hallberg toivoo työurien pidentymisen muuttavan työterveyshuollon roolia aiempaa ennakoivammaksi.

- Koko yhteiskunta hyötyy meistä, kun työnantajat ymmärtävät hyödyntää osaamistamme työssä jaksamisen tukijoina.

Hallbergin visiossa työterveyshuolto jalkautuu työpaikalle: työolosuhteet, työpaikan ilmapiiri ja johtaminen ovat ne tekijät, joista jaksaminen muodostuu. Kun näitä kehitetään systemaattisesti, imu eläkkeelle siirtymiseen vähenee.

- Tulevaisuudessa työelämän harmaista panttereista huolehtiva työterveyshuolto on työnantajan ja työntekijän asiantuntijakumppani, jolla on kokonaisvaltainen näkemys yksilöiden voimavaroista ja työpaikan olosuhteista, Hallberg muotoilee.

Ikä vaikuttaa

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ylilääkäri

Jouni Silvo

vastaa noin 2 500:n bussi-, metro- ja raitiovaunuliikenteen kuljettajan sekä varikko- ja hallintohenkilöstön työterveyspalveluista. Kuljettajat kuuluvat vuodesta 2005 voimassa olleen eläkelain piiriin, jossa liukuma on 63-68 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle kuljettajat jäävät keskimäärin 54-vuotiaina.

Myös Silvo arvioi, että työterveyshuollon arki muuttuu, kun yhä suurempi osa työntekijöistä hipoo eläkeikää. Silvo arvioi työn muuttuvan yhä moniulotteisemmaksi ja erityisosaamista vaativaksi.

- Tehtäviimme sisältyy tulevaisuudessa yhä enemmän laajoja työkykyarviointeja. Ammatillisen kuntoutuksen tarve lisääntyy, samoin sairauseläkkeelle pyrkivien määrä.

Kuljettajien työn rankkuus näkyy sairauslomina ja poissaoloina, joita heillä on Silvon mukaan selkeästi muita kaupungin työntekijäryhmiä enemmän.

- Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat työkyvyttömyyttä eniten. Kakkosena tulevat mielenterveyden ongelmat.

- Vaikka kuljettaja olisi perusterve, ikä vaikuttaa suorituskykyyn. Vanheneminen lisää kremppoja ja sairauksia, joilla on vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, Silvo sanoo.

Esimerkiksi insuliinihoitoa saava diabetespotilas ei saa kuljettaa raskasta kalustoa. Diabetesta esiintyy kaikenikäisillä, mutta kakkostyypin todennäköisyys kasvaa iän myötä.

Lääkärit jatkavat töitä eläkkeelläkin

43 % lääkäreistä arvelee jäävänsä eläkkeelle 65-vuotiaana tai tätä vanhempana. Eläköitymisaikeita kysyttiin 45-63-vuotiailta lääkäreiltä vuonna 2006.

64-69-vuotiaista lääkäreistä noin 40 % pitää yksityisvastaanottoa. Vastaanottoa pidetään 4-5 tuntia viikossa.

Eläkkeellä olevista eniten töitä tekevät ne, jotka ovat eläköityneet hiljattain.

Suuret lääkäri-ikäluokat jäävät eläkkeelle todennäköisesti vuosina 2017-2021.

Lähde: Suomen Lääkäriliitto