Tyrnimarjan vaikutuksia atopiaan tutkittu Turussa Tulokset ristiriitaisia, mutta innostavia

Turun yliopiston elintarvikekemian laitoksella on valmistunut ensimmäinen tyrnimarjan (Hippophae rhamnoides L.) koostumusta ja vaikutuksia käsittelevä väitös. Kiinalaissyntyisen Yang Baorun väitöstutkimus kuuluu yliopistossa jo pitkään käynnissä olleeseen projektiin, jonka tarkoituksena on selvittää tyrnin kemiallisia komponentteja, eri aineosien määrällisiä suhteita ja fysiologisia vaikutuksia.

- Tyrnin marjoja on käytetty Kiinassa elintarvikkeena ja lääkkeenä jo yli tuhannen vuoden ajan. Siementen, hedelmälihan ja kuoren öljyjen on tiedetty tehoavan mm. iho- ja limakalvovammoihin ja muihin ongelmiin. On myös uskottu tyrnillä olevan suojaavaa vaikutusta sydän- ja verisuonitaudeissa, koska se muuttaa verihiutaleiden koostumusta. Tyrniä on käytetty ruoansulatusvaivoihinkin, kuvailee Yang Baoru kansanlääkinnällistä perimätietoa.

Tyrniä on tutkittu myös tieteellisesti. In vitro -tutkimuksissa on tyrnin eräiden ainesosien todettu tappavan syöpäsoluja. Eläinkokeitakin tyrnillä on tehty.

Yang Baorun tutkimuksessa tutkittiin sekä kiinalaisia, venäläisiä että suomalaisia tyrnimarjoja. Kiinalaiset marjat ja siemenet sisältävät selvästi vähemmän öljyjä kuin muut, mutta kaikkien alalajien siemenöljyt ovat yhtä hyviä kahden tärkeän rasvahapon, linolihapon ja alfa-linoleenihapon lähteitä. Kasvisteroleja kaikissa on yhtä paljon, mutta venäläisissä marjoissa on kiinalaisia runsaammin E-vitamiinia. Yang selvitti myös poimimisajankohdan vaikutuksia ainesosien pitoisuuksiin. Vaikka koko ja maku vaihtelevat eri vuosina, pysyy rasvaliukoisten yhdisteiden koostumus samanlaisena, kunhan marjat poimitaan aistinvaraisesti kypsinä.

Tutkimukset jatkuvat

Yang Baoru toteutti myös yhdessä ihotautilääkäreiden kanssa kolmivuotisen koesarjan, jossa tutkittiin ravintolisänä annettujen tyrniöljyjen vaikutusta atooppiseen ihottumaan. Potilaat nauttivat sokotetusti joko tyrnin siemenöljyä, hedelmälihaöljyä tai lumeöljyä 5 grammaa vuorokaudessa neljän kuukauden ajan. Tulokset olivat lupaavia, mutta eivät yksiselitteisiä. Osalla tutkituista atopian oireet lievittyivät ja veren lipideissä tapahtui positiivisia muutoksia.

- Kaikki koehenkilöt eivät kuitenkaan reagoineet samalla tavalla, mikä merkinnee sitä, etteivät tyrnin aineosat vaikuta kaikkiin ihmisiin samalla tavalla. Vaikutusmekanismien tutkimusta siis tarvitaan edelleen. Tulokset olisivat voineet olla lupaavampiakin, mutta silti ne olivat niin kiinnostavia, että tarkoituksemme on jatkaa tutkimusta, kertoo kahdessa osatutkimuksessa mukana ollut ihotautilääkäri, dosentti Kirsti Kalimo.

- Tutkimus jatkuu myös täällä elintarvikekemian laitoksella. Tulevaisuudessa meitä kiinnostavat myös mm. tyrnin vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin, kertoo Yang Baorun väitöstyön ohjaaja, professori Heikki Kallio.