Tyytyväisimmät asukkaat pienissä kunnissa
Ihmiset ovat tyytyväisimpiä palveluihin alle 3 000 asukkaan kunnissa ja tyytymättömimpiä kunnissa, joissa on yli 45 000 asukasta KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman kuntalaiskyselyn mukaan.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta kertoi, että terveydenhuollon palveluista hyvin hoidettuina pidetään hammashoitoa, sairaalapalveluita ja terveyskeskusvastaanottoa. Sen sijaan mielenterveyspalveluissa on kuntalaisten mielestä parannettavaa. Vastaajat ovat olleet selvästi tyytyväisimpiä sivistys- ja kulttuuritoimeen ja tyytymättömimpiä sosiaalitoimeen.
Sekä sosiaali- että terveystoimen palveluihin ollaan tyytyväisimpiä pienissä kunnissa ja tyytymättömimpiä suurissa kunnissa. Sen sijaan sivistystoimen palveluihin tyytymättömimmät ihmiset asuvat pienissä kunnissa ja tyytyväisimmät suurissa. Ainoa sosiaalipalvelu, johon yli puolet vastaajista on tyytyväisiä, on päivähoito. Tyytyväisyys vanhainkotipalveluja kohtaan on vähentynyt eniten vuodesta 1996.
Pekola-Sjöblom totesi, että kuntalaiset toivovat lisäpanostusta eniten terveydenhuoltoon ja vähiten sivistys- ja kulttuuripalveluihin. Kuntalaiset ovat valmiita maksamaan korkeampaa kunnallisveroa, jotta he saisivat laadukkaita palveluita.
Lähes puolet kuntalaiskyselyyn vastanneista vastusti kuntaliitoksia sekä vuonna 2004 että vuonna 2000.
Oman kunnan liitosta vastustettiin eniten keskisuurissa, 10 000-20 000 asukkaan kunnissa ja vähiten 3 000-5 500 asukkaan kunnissa. Voimakkainta vastustus oli nuorimpien, alle 30-vuotiaiden ja vanhimpien, yli 70-vuotiaiden vastaajien keskuudessa.
Tutkija Santtu von Bruun Kuntaliitosta huomautti, että kunta-alan asiantuntijat uskovat kuntien jakaantuvan tulevaisuudessa entistä jyrkemmin menestyjiin ja taantujiin.
- Kuntien määrän ennakoidaan vähenevän paljon vuoteen 2025 mennessä. Kuntien tehtäviä järjestetään tulevaisuudessa usein sopimuspohjaisesti verkostomaisena yhteistyönä.
Kunnallisverotuksen uskotaan kiristyvän. EU:n sisäinen verokilpailu saattaa siirtää kuntaverotuksen painopistettä kiinteistöveroihin ja maksuihin.
- Palveluja todennäköisesti karsitaan ja priorisoidaan, kun taas ihmisten omavastuuta lisätään. Valtion ei uskota ottavan vastuulleen kuntien karsimia hyvinvointipalveluja. Ensimmäisinä pois jäävät muut kuin lakisääteiset palvelut. Kunta ostaa vastedes nykyistä enemmän palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta.
