Ennakkolupaa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä annettavaan sairaanhoitoon haettiin toukokuun 2010 ja joulukuun 2011 välillä 63 kertaa. Kelan vastaus oli myönteinen 33 tapauksessa.

- Hakemusten määrä on kasvussa. Merkittävä syy kasvuun on se, että potilaiden ja julkisen terveydenhuollon tietoisuus menettelystä lisääntyy, sanoo Kelan terveysosaston kehittämispäällikkö Noora Heinonen.

EU-lainsäädännön mukaan ennakkolupa on myönnettävä, jos potilaalla on asuinvaltiossaan oikeus vastaavaan sairaanhoitoon, mutta hoitoa ei voida antaa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Arviossa huomioidaan hakijan terveydentila ja sairauden todennäköinen kulku.

Hoitojono ei Heinosen mukaan kuitenkaan näytä olevan merkittävässä laajuudessa ulkomaille hoitoon hakeutumisen syynä. Ennakkolupaa hakevan potilaan sairauden laatu on usein sellainen, ettei Suomesta löydy riittävää osaamista.

- Valistunut käsityksemme on, että lääkärit jonkin verran suosittelevat ulkomaille hoitoon lähtemistä potilailleen. Erikoisalojen kliinikot ovat verkostoituneita ja he tietävät missä osataan antaa potilaan tarvitsemaa hoitoa.

Lausunnon ulkomailla annettavan hoidon tarpeesta antaa potilaan kotikunnan mukainen sairaanhoitopiiri.

Ennakkoluvan voi saada jälkikäteenkin

Jos Kela myöntää ennakkoluvan, se maksaa hoidon antavalle valtiolle kaikki hoidon kustannukset ja laskuttaa ne jälkikäteen lausunnon antaneesta sairaanhoitopiiristä. Potilas maksaa itse vain kyseisen valtion lainsäädännön mukaisen asiakasmaksun.

Kela maksaa potilaalle jälkikäteen sairaanhoitokorvauksia matka-, oleskelu- ja lääkekustannuksista. Myös mahdollisen saattajan matka- ja oleskelukustannuksia korvataan.

Ennakkoluvan voi saada myös takautuvasti, jos luvan saamisen edellytysten todetaan täyttyneen.

Monet ennakkolupaa hakevat ovat alkuperältään muun maan kansalaisia, jotka haluavat päästä hoitoon "kotiin" muun muassa kieliseikkojen takia. Toiset hakeutuvat hoitoon ulkomaille siksi, että kyseisen maan järjestelmä on tullut syystä tai toisesta tutuksi.

Pelkkä oma mieltymys ei riitä ennakkoluvan saamiseen, mutta EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä annetusta hoidosta voi joka tapauksessa saada sairaanhoitokorvauksen. Hoito pitää kuitenkin maksaa ensin itse, eikä esimerkiksi matkakuluja korvata.

- Vuonna 2011 sairaanhoitokorvausta haki yli 17 000 henkilöä, jotka olivat sairastuneet tai hakeutuneet hoitoon näissä maissa. Sairaanhoitokorvauksia maksettiin näissä tilanteissa noin 1,1 miljoonaa euroa, Heinonen mainitsee.