Tekonivelinfektion diagnostiikkaan saatiin Mayon klinikassa olennainen parannus, kun viljelynäyte irrotettiin tekonivelen pinnasta pienitaajuuksisen ultraäänen avulla.

Tekonivelinfektioiden diagnostiikassa bakteerinäytteiden tutkimusten herkkyys ja tarkkuus ovat vaihdelleet paljonkin ja uusia menetelmiä on kaivattu. Myös aseptisten ongelmien erottaminen infektioista on hankalaa. Mayon klinikassa Yhdysvalloissa tutkittiin sonikaation hyväksikäyttöä näytteenotossa. Näyte irrotettiin lonkka- tai polviproteesin pintaan muodostuneesta biofilmistä pienitaajuuksisella ultraäänellä, kun proteesi oli poistettu korjausleikkauksessa. Menetelmää on aiemmin käytetty mm. katetri-infektioiden diagnostiikassa.

Verrattuna proteesin vieruskudoksesta tai nivelnesteestä otettuihin näytteisiin sonikaatiolla saadun näytteen viljely osoittautui selvästi sensitiivisemmäksi (60,8 % vs. 78,5 %) spesifisyyden kärsimättä (99,2 % vs. 98,8 %). Erityisen suuren parannuksen menetelmä toi antibioottihoitoa ennen leikkausta saaneiden potilaiden infektiodiagnostiikkaan.

Suoraan implantin pintaan kiinnittyneiden bakteerien kasvattama geelimäinen biofilmi suojaa bakteereita antibiooteilta, ja tämän katsotaan olevan ongelma useissa implanttien infektio-ongelmissa, niin katetrien, tahdistinten, tekoläppien, tekonivelten kuin tekomykiöidenkin.

Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicinessä.

Marianne Jansson