Aivot kokevat unen puutteen uhkatekijäksi, joka laukaisee samanlaisen puolustusreaktion kuin stressi ja tulehdukset. Puolustusmekanismi saattaa alkaa vaikkapa valvotun yön jälkeen tai viikon kasautumana, jos uni jää joka yö 1 tai 2 tuntia liian lyhyeksi. Univajeen vuoksi aivoissa syntyy samaa entsyymiä kuin tulehduksissa.

Ihmisen unen tarve on yksilöllinen ja määräytyy geneettisesti. Univelasta päästään eroon nukkumalla korvausunta, jossa elimistö toipuu ja uudistuu. Valvotun yön jälkeisen korvausunen tulisi kestää 10–12 tuntia.

– Pitkittyneen valveen aikana etuaivojen pohjaosaan kertyvä adenosiinimolekyyli kertoo energia-aineenvaihdunnan tilasta. Adenosiinipitoisuudet ovat suurempia valveessa kuin unessa. Korvausunen syntyä edeltää aina solunulkoisen adenosiinin lisääntyminen, kertoo akatemiatutkija, LKT Tarja Stenberg Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta.

Ala-asteella olevien lasten pitäisi nukkua noin 10 tunnin yöunet. Univaje voi olla syynä lapsen oppimisvaikeuksiin, heikkoon keskittymiskykyyn, masentuneisuuteen ja ärtyneisyyteen.

Unen on oltava paitsi riittävää myös säännöllistä. Perheen sisäisiä sääntöjä tarvitaan erityisesti pelien pelaamista, internetin käyttöä ja television katselua varten. Mannerheimin Lastensuojeluliitto kampanjoi koululaisten riittävän unen puolesta ja kertoo myös internetissä konkreettisista keinoista, jotka edistävät lasten nukkumaan menoa.

Ulla Toikkanen