Uni-valvejärjestelmä on esimerkiksi Alzheimerin taudin ytimessä.

Ikääntyminen ja erityisesti neurodegeneratiiviset sairaudet heikentävät unta. Toisaalta unihäiriöt altistavat neurodegeneraatiolle ja edeltävät esimerkiksi Alzheimerin taudin ydinoireita. Kumpi tässä onkaan muna ja kumpi kana, pohtivat Ari Ylikoski ja Markku Partinen Lääkärilehdessä.

Monet aivoalueet ja välittäjäaineet osallistuvat uni-valvejärjestelmän säätelyyn. Yksi merkittävimmistä on sinitumake, joka on ensimmäisiä Alzheimerin taudissa vaurioituvia aivoalueita. Alzheimer-potilailla vähentyvät myös monet hypotalamuksen solut, esimerkiksi ne, jotka tuottavat unta – ja ainakin koe-eläimillä myös muistikeskus hippokampusta – suojaavaa galaniinia.

Tuoreen seurantatutkimuksen perusteella yöunen yhtenäisyys pienentää Alzheimerin taudin puhkeamisen riskiä sille altistavan APO-Ɛ4-alleelin kantajilla. Uni voi suojata neurodegeneraatiolta ja unen puute nopeuttaa sitä usealla eri mekanismilla.

Aivojen happimetabolia näyttää vähenevän 25 % ja glukoosimetabolia 40 % syvässä unessa. Uni on olennaista myös lymfaattiselle kierrolle ja immuunijärjestelmän toiminnalle. Valvominen lisää beeta-amyloidin tuotantoa ja hidastaa sen, kuten myös muiden "jätteiden", siivoamista soluvälitilasta. Unen puute voikin johtaa beeta-amyloidin kertymiseen ja amyloidiplakkien muodostumiseen.

Vaikkei vielä tiedetä, mikä on syy ja mikä seuraus, unihäiriöt kuuluvat neurodegeneratiivisten sairauksien hoidettavissa oleviin riskitekijöihin. Siksi niiden diagnostiikkaan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Artikkeli Neurodegeneraatio ja uni julkaistaan Lääkärilehden numerossa 5/2017.

Kuva: Panthermedia