Uusi ammatinharjoittamislaki: 2-vaiheinen laillistus tulossa
Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva uusi laki on tulossa lähiaikoina voimaan. Eri ammattiryhmien kiistelyn kohteena ollut, lukuisia muodonmuutoksia kokenut laki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuun lopulla. Uuden lain mukaan lääkärit saavat ensi vuoden alusta lukien oikeuden itsenäiseen ammatinharjoittamiseen vasta kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen jälkeen, joka korvaa nykyisen orientoivan vaiheen palvelun.
Lääkäriliitto esitti lain valmistelun aikana toistuvasti, että lääkärien tulee saada täysi laillistus heti perustutkinnon suorittamisen jälkeen ja ettei ETA-direktiivin yleislääkäreiltä edellyttämää perusterveydenhuollon lisäkoulutusta tule sekoittaa laillistamiseen. Uudessa laissa päädyttiin kuitenkin erikoiseen kaksivaiheiseen laillistamismenettelyyn, jonka mukaan lääkärit perustutkinnon jälkeen saavat oikeuden toimia "toisen lääkärin johdon ja valvonnan alaisena laillistettuna ammattihenkilönä". Vasta tämän kaksivuotisen valvotun palvelun jälkeen lääkäri saa oikeudet harjoittaa täysin itsenäisesti ammattiaan.
Orientoivasta vaiheesta perusterveydenhuollon lisäkoulutus poikkeaa sikäli, että lääkäri saa nyt heti perustutkinnon jälkeen laillistuksen eli voi antaa virallisia lausuntoja ja todistuksia. Yksityispraktiikan hän voi kuitenkin perustaa vasta kaksivuotisen palvelun jälkeen.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ymmärsi onneksi, ettei perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaminen ole ilman virkoja nykyisessä työllisyystilanteessa mahdollista, varsinkin kun orientoivan vaiheen vakanssit on suurimmaksi osaksi lakkautettu. Valiokunnan hyväksymän ponnen mukaan hallituksen edellytetään huolehtivan kiireellisesti siitä, että perusterveydenhuollon virkoja on riittävästi. Epävirallisesti on ollut puhetta 300 uudesta työtilaisuudesta. Lisäksi on tarkoitus selvittää, voitaisiinko amanuenssipalvelu hyväksyä osaksi perusterveydenhuollon lisäkoulutusta.
Uuden lain mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää ammatista riippuen joko laillistuksen tai oikeuden suojatun nimikkeen käyttöön. Lääkärien ja hammaslääkärien lisäksi laillistuksen piiriin tulee 15 muuta ammattiryhmää. Nimikesuojattujen ryhmien vielä laajempaan joukkoon on valmistelun viime vaiheissa lisätty sairaaloissa toimivat fyysikot, kemistit, geneetikot, solubiologit ja mikrobiologit sekä psykoterapeutit, osteopaatit ja naprapaatit. Yksi uuden lain kiistakysymyksiä on ollut, missä määrin eri ammateissa toimivat voivat suorittaa toistensa tehtäviä. Tätä koskeva pykälä on vääntynyt muotoon, joka ei anna tähän selvää vastausta. Periaatteessa laillistetut, luvan saaneet ja nimikesuojatut ammattihenkilöt voivat koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimia toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta. Taudinmääritys, potilaan hoito ja lääkkeiden määrääminen on kuitenkin säädetty yksinomaan lääkärien ja hammaslääkärien oikeudeksi.
Lain valmistelun teki hätäiseksi se, että arvonlisävero tuli voimaan kesäkuun alussa ja siinä todetaan, ettei vero koske terveydenhuollon ammattihenkilöiden tuottamia palveluja. Lähiaikoina voimaan tulevan ammatinharjoittamislain mukaan lain piiriin kuuluviin sovelletaan verottomuussäännöstä takautuvasti kesäkuun alusta lukien. (MHe)