Ajan­kohtai­sta 12/1994 vsk 49 s. 1295

Uusi ammatinharjoittamislaki tulossa

Hallitus on maaliskuun lopulla antanut eduskunnalle esityksen uudeksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi lainsäädännöksi, jolla korvataan mm. nykyinen laki lääkärintoimen harjoittamisesta. Uusi laki on tarkoitus saada voimaan kesäkuun alusta lukien, mutta lääkärin laillistamista koskevat säännökset siinä kaipaavat vielä korjausta.

Ehdotuksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilölle myönnetään joko laillistus tai oikeus suojatun ammattinimikkeen käyttöön. Laillistettaviksi tulisivat lääkärit, hammaslääkärit, proviisorit, farmaseutit, sairaanhoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat, lääkintävoimistelijat, laboratoriohoitajat, röntgenhoitajat, hammashuoltajat, toimintaterapeutit, optikot, hammasteknikot, psykologit, puheterapeutit ja ravitsemusterapeutit. Näiden ammattiryhmien laillistamisen tarvetta lakiesityksessä perustellaan erityisesti työhön liittyvällä potilasvahinkojen riskillä. Aiempaa useampien ammattinimikkeiden ottamisen viranomaisvalvonnan ja potilasvahinkolainsäädännön piiriin uskotaan parantavan potilasturvallisuutta.

Nimikesuojattuja ammattiryhmiä olisivat apuneuvoteknikot, perushoitajat, lastenhoitajat, hammashoitajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat, jalkojenhoitajat, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajat, koulutetut hierojat ja koulutetut kiropraktikot.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset valvoisivat laillistettuja ja nimikesuojattuja ammattihenkilöitä.

Lue myös

Lakiesityksessä korostetaan mahdollisuutta työvoiman joustavaan käyttöön, mikä on ollut erityisesti kuntatyönantajan tavoitteena. Tarkoituksena on, että laillistettu tai nimikesuojattu ammattihenkilöstö voisi suorittaa muitakin kuin tiukasti oman ammattikuvansa mukaisia tehtäviä silloin, kun se on työjärjestelyjen tai terveyspalvelujen tuottamisen kannalta perusteltua. Myös muut henkilöt voisivat suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön tehtäviä, mutta eivät voisi käyttää niihin liittyviä ammattinimikkeitä. Taudinmääritys, potilaan hoito ja lääkkeiden määrääminen on kuitenkin säädetty vain lääkärien ja hammaslääkärien oikeudeksi.

Lääkärin laillistamista koskevat säännökset ovat lakiesityksessä sekavat ja Lääkäriliitto pyrkii vielä vaikuttamaan niiden sisältöön. Lakiesityksen mukaan lääkärit ja hammaslääkärit laillistettaisiin perustutkinnon jälkeen "harjoittamaan ammattia toisen johdon ja valvonnan alaisena." Vasta suoritettuaan kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen lääkärit saisivat oikeuden harjoittaa itsenäisesti yleislääkärin ammattia. Liitto vaatii, että lääkärien on saatava täysi laillistus heti perustutkinnon jälkeen. (MHe)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030