Väitöstutkimuksessa selvitettiin teho-osastolle siirtoa edeltävän hoidon sekä uusien merkkiaineiden merkitystä sairauden vaikeusasteen määrittämisessä, elinhäiriön kehittymisessä ja kuolleisuuden ennustamisessa kriittisesti sairailla potilailla.

LL Katri Saukkosen väitöstutkimuksessa selvitettiin uusien ennustetekijöiden merkitystä sairauden vaikeusasteen määrittämisessä, elinhäiriön kehittymisessä ja kuolleisuuden ennustamisessa kriittisesti sairailla potilailla.

Tutkimus osoitti, ettei päivystyspoliklinikalla vietetyn ajan pituus ennen teho-osastolle siirtoa vaikuttanut sairaalakuolleisuuteen tai elämänlaatuun kuusi kuukautta tehohoitojakson jälkeen. Päivystyspoliklinikalta teho-osastolle siirrettyjen potilaiden sairaalakuolleisuus oli merkittävästi matalampi kuin muualta, esimerkiksi vuodeosastoilta, siirrettyjen potilaiden.

Plasman DNA ja HO-1 saattavat tuoda lisätietoa kriittisesti sairaan potilaan elinhäiriön arviointiin tulevaisuudessa, mutta eivät yksinään ole riittävän luotettavia hoitopäätöksiä tehtäessä.

Solukuoleman laajuudesta kertova plasman korkein DNA-pitoisuus oli neljän ensimmäisen tehohoitovuorokauden aikana merkittävästi suurempi menehtyneillä kuin eloonjääneillä tehohoitopotilailla. Plasman DNA oli tehohoitokuolleisuuden itsenäinen riskitekijä vaikeassa sepsiksessä, mutta sen erottelukyky tehohoitokuolleisuuden suhteen oli vain kohtalainen.

Elinhäiriön aste korreloi itsenäisesti plasman DNA:n kanssa sepsispotilailla ja elimistön stressistä kertovan hemioksygenaasin-1:n (HO-1) kanssa tehohoitopotilailla. HO-1 -413T/GT(L)/+99C haplotyyppi saattaa olla yhteydessä matalampaan HO-1 plasmapitoisuuteen ja alhaisempaan monielinhäiriön esiintyvyyteen tehohoitopotilailla. Plasman HO-1 -pitoisuudella ja tutkituilla HO-1 -polymorfioilla ei ollut yhteyttä kuolleisuuteen.

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 2023 potilasta 24 suomalaiselta teho-osastolta vuosina 2002-2005. Päivystyspoliklinikalla vietetyn ajan vaikutusta tehohoidon tuloksellisuuteen selvitettiin 1537 medisiinisen teho-osaston potilaalla. Uusia merkkiaineita tutkittiin kahdessa eri potilasaineistossa: kolmen teho-osaston 231 potilaalla ja 24 teho-osaston 255 vaikeaa sepsistä tai septistä shokkia sairastavalla potilaalla.

LL Katri Saukkosen väitöskirja ”Determinants of outcome in critically ill patients” tarkastetaan Helsingin yliopistossa 21.5.2010 klo 13.

Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva