Suomalaisryhmän tekemä kokeellinen tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia sepelvaltimotaudin hoitoon. Tutkimuksessa suoritettiin geeninsiirto sydämeen, jossa verisuonen kasvutekijä VEGF-C parantaa hapenpuutteesta kärsivän sydänlihaksen toimintaa.

HYKS:ssa ja Helsingin yliopistossa työskentelevän professori Ari Harjulan johtama ryhmä julkaisi työnsä vastikään Journal of Heart and Lung Transplantationissa. Lehteä julkaisee kansainvälinen sydän- ja keuhkosiirtoyhdistys.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä akatemiaprofessori Kari Alitalon Biomedicum Helsingissä toimivan tutkimusryhmän ja professori Seppo Ylä-Herttualan johtaman Kuopion yliopiston AIV-instituutin kanssa.

Tutkija Tommi Pätilän mukaan VEGF-C:n (vascular endothelial growth factor C) todettiin nyt ensimmäistä kertaa vaikuttavan edullisesti sepelvaltimotaudin vaurioittamaan sydänlihakseen. Geeninsiirto tehtiin muunnellun adenoviruksen avulla.

Varjoainekuvaukset osoittivat lisääntynyttä uudissuonten muodostusta sydämen seinämän alueella, jonne geeniterapia oli kohdistettu. Lisäksi sydämen toimintatutkimuksissa havaittiin sama edullinen vaikutus.

Tulokset tukevat olettamusta, että verisuonen uudismuodostusta edesauttavilla kasvutekijähoidoilla voidaan parantaa sepelvaltimotautia. Tuloksia voidaan hyödyntää tutkittaessa geenihoitojen soveltuvuutta sydämen hapenpuutteesta tai vajaatoiminnasta kärsiville potilaille.

Tutkimusryhmä jatkaa uusien hoitojen kehittelyä. Geeninsiirtojen lisäksi ryhmä selvittää erilaisten solusiirtojen mahdollisuuksia sydäntautien hoidossa. Geeni- ja soluterapiat saattavat tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa olla yksi merkittävä hoitomuoto sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa.

Janne Ora