Väitöstutkimuksessa kehitettiin muun muassa dissosiaatio- ja reaggregaatiotekniikka, jonka avulla voidaan tutkia geenien vaikutusta nefronin kehityksessä.

Ulla Saarela kehitti väitöskirjassaan uusia menetelmiä munuaisen kehityksen tutkimista varten. Uudessa FiZD-kudoskasvatusmenetelmässä alkion munuainen voidaan kasvattaa ohuessa (70 µm) muodossa, jolloin sen kehitystä ja solujen liikettä voidaan paremmin seurata time-lapse mikroskopialla. Tätä kasvatustekniikkaa käyttämällä seurattiin nefronien ja virtsanjohtimen kasvua käyttämällä kokonaisia munuaisia tai primaarisoluista valmistettuja munuaisorganoideja.

Lisäksi työssä esitellään dissosiaatio- ja reaggregaatiotekniikka, jonka avulla voidaan tutkia eri geenien vaikutusta nefronin kehityksessä. Tämä tekniikka mahdollistaa erilaistumattomien munuaismesenkyymisolujen käsittelyn 24 tunnin ajan, minkä jälkeen ne voidaan indusoida muodostamaan nefroneita. Väitöstutkimuksessa testattiin myös erilaisia transfektiomenetelmiä mesenkyymisoluille ja esitetään niiden säilytystä syväjäädytyksellä.

Munuaissairaudet ovat yleistyneet viime vuosina. Uusien hoitokeinojen kehittämiseksi on tärkeää saada lisää tietoa munuaisten kehityksestä ja siihen vaikuttavista geeneistä.

FM Ulla Saarelan väitöskirja Novel culture and organoid technologies to study mammalian kidney development tarkastetaan Oulun yliopistosta 29.3.2018.

Kuva: Pixmac