Yksinkertaista, mutta näppärää. Se on ollut punainen lanka, kun Virossa on kehitetty terveysjärjestelmiä. Ajattelutapa on poikinut hyvää tulosta: vuonna 2010 lanseerattu sähköinen resepti levisi vajaassa vuodessa liki kaikkiin terveydenhuollon yksiköihin, ja nyt 90 % resepteistä määrätään sähköisenä. Järjestelmän hinnaksi tuli alle miljoona euroa.

Yli 95 % kaikista lääkäreistä käyttää sähköistä potilastietojärjestelmää. Tiedot tallentuvat kansalliseen arkistoon, josta saman tiedon näkevät sekä lääkäri että potilas. Noin puolet 1,37 miljoonasta virolaisesta on katsellut potilastietojaan terveysarkistosta.

Potilastietojen sähköistämisen hinta oli Virossa varsin kohtuullinen, 10 miljoonaa euroa.

Klikkausten määrä on minimoitu

Viron uusin potilastietojärjestelmä on käytössä Tarton yliopistollisessa sairaalassa, jossa siihen on käynyt tutustumassa myös suomalaisia terveydenhuollon edustajia.

Järjestelmän toimittaneen Nortal-yhtiön eHealth-johtaja Taavi Einaste kertoo, että vierailijat ovat olleet tyytyväisiä käyttöliittymätiimin kädenjälkeen.

- Klikkausten ja nappuloiden määrä on ohjelmassa minimoitu. Lääkäri voi tuoda näkymään kymmenen eniten käyttämäänsä toimintoa vetämällä elementtejä haluamaansa kohtaan. Osa toiminnoista tulee vain tarvittaessa näkyviin viemällä hiirtä linkkisanan päälle.

Sairaalassa voidaan itse laatia ns. dynaamisia dokumentteja, jolloin työstä johtuviin muutoksiin ei aina tarvita ohjelmistotalon apua. Lisäksi koko ohjelmisto tarjotaan internetin välityksellä eli pilvipalveluna, joten sen huolto tapahtuu keskitetysti ja nopeasti.

Tee päätös ja päätä pysyä siinä

Viron onnistuneiden e-terveysprojektien taustalla vaikuttaa jämäkkä päätöksentekoprosessi.

- Kun tarvittavat standardit on valittu, niiden takana on pysytty. It-toimittajilla ei ole ollut sen tyyppistä monopoliasemaa kuin Suomessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että Viron terveydenhuollossa on vähemmän eri järjestelmiä kuin Suomessa, Einaste sanoo.

Vuonna 1991 itsenäistyneen Viron modernisointivauhti on ollut nopeaa. Maassa otettiin käyttöön verkkopankki ensimmäisten maiden joukossa jo vuonna 1995. Väestöstä 65 % käyttää julkisia internetpalveluja, joiden käyttöä helpottaa matkapuhelimella hoituva tunnistautuminen.

Einasten mukaan tietoturva on tärkeää Virossakin, mutta lainsäädäntöä on muokattu tukemaan käytännön sähköisiä palveluita.

Suomalais-virolainen Nortal hakee tukevampaa jalansijaa Suomesta myös terveydenhuollon hankkeissa. Yhtiö harkitsee osallistumista HUS:n ensi syksynä alkavaan mittavaan potilasjärjestelmäkilpailutukseen.

- Lainsäädäntö on Suomessa erilainen, mutta Tarton järjestelmän perusarkkitehtuurin voisi ottaa heti käyttöön. Uskomme, että saamme ensimmäiset isot suomalaiset asiakkaamme 1-2 vuoden kuluessa, Einaste arvioi.