Väitöstutkimuksessa selvitettiin bakteremian taudinkuvaan ja ennusteeseen liittyviä tekijöitä.

Eri bakteereiden tiedetään aiheuttavan eriasteisia verenmyrkytyksiä, mutta usein samankin bakteerilajin aiheuttama verenmyrkytys on taudinkuvaltaan eri yksilöillä erilainen. Vaikka bakteeriperäisen verenmyrkytyksen hoitomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina, taudinkuvat ovat edelleen huonosti ennustettavia, ja kuolleisuus tautiin on korkea.

Bakteremian huonoon ennusteeseen liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi syöpäsairaudet, muut krooniset sairaudet, ja korkea ikä. Sen sijaan elintapojen merkityksestä verenmyrkytyspotilaan tai ylipäänsä infektiopotilaan ennusteeseen on rajallisesti tietoa.

Väitöstutkimuksen tärkein tavoite oli selvittää geneettisten tekijöiden ja elintapojen vaikutusta bakteremiapotilaiden ennusteeseen, sekä selvittää bakteremiariskiin liittyviä geneettisiä tekijöitä. Väitöstutkimus perustui etenevästi kerättyyn potilasjoukkoon Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hoidetuista aikuisista verenmyrkytyspotilaista.

Verenmyrkytyspotilaiden kuoleman vaaratekijöitä olivat lihavuus ja tupakointi. Tupakointi myös lisäsi grampositiivisen bakteerin aiheuttaman verenmyrkytyksen riskiä potilailla, jotka kantoivat luonnollisen immuunijärjestelmän säätelyyn osallistuvan mannoosia sitovan lektiinigeenin (MBL2-geenin) eksonialueella varianttialleelia.

Tutkimuksessa saatiin viitteitä verisuonten typpioksidisynteesiin osallistuvan geenin (eNOS) eksonialueen polymorfismin eli monimuotoisuuden osallisuudesta verenmyrkytyspotilaiden verenpainevasteen säätelyyn ja siitä, että gramnegatiivisten ja grampositiivisten bakteerien aiheuttamat verenmyrkytykset eroavat verenpaineen säätelymekanismien osalta toisistaan.

Väitöstyö osoitti aminohappopilkkomiseen osallistuvan indoliamiini 2,3-dioksigenaasi (IDO) –entsyymin korkean pitoisuuden liittyvän selkeästi verenmyrkytyspotilaiden kuolemanriskiin. IDO-välitteiset mekanismit vaikuttavat tutkimuksen perusteella keskeisiltä vaikean verenmyrkytyksen taudinkehityksessä ja tämän tapahtumaketjujen salpaaminen voi jatkossa tarjota lisää hoidollisia mahdollisuuksia.

LL Reetta Huttusen sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja Factors associated with susceptibility to and outcome of bacteraemia with reference to Staphylococcus aureus, Streptococcus pneumoniae, B-haemolytic streptococcus and Escherichia coli bacteraemias tarkastetaan 23.4.2010 Tampereen yliopistossa.

Kuva: Pixmac