STM:n työryhmässä linjataan, millä edellytyksillä vaikeiden muistisairauspotilaiden hoidossa voidaan käyttää pakkokeinoja.

Vaikeiden muistisairauspotilaiden ja kehitysvammaisten hoitoon kaavaillaan pakkokeinot sallivaa lakimuutosta. Pakkokeinojen käyttöä linjataan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä.

– Tällä hetkellä ei ole laisinkaan lainsäädäntöä siitä, millä edellytyksillä esimerkiksi dementiahoitoyksikön ulko-ovi voi olla lukittu tai millä edellytyksellä ihminen sidotaan tilapäisesti sänkyyn, ettei hän putoaisi. Monissa dementiayksiköissä ovi on kuitenkin aina lukossa, sanoo sosiaalineuvos Viveca Arrhenius STM:stä.

Nyt toimitaan lähinnä rikoslain hätävarjelua koskevien säädösten nojalla.

Ilman uusia säädöksiä Suomi ei voi ratifioida YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Dementiaa sairastavien katsotaan kuuluvan vammaissopimuksen piiriin kognitiivisen tason heikkenemisen perusteella.

Arrhenius korostaa, etteivät suunnitellut säädökset koske kaikkia henkilöitä, joilla on dementia tai kehitysvamma.

– Meidän lakiehdotuksemme lähtee siitä, että kohderyhmänä ovat henkilöt, joiden kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt ja jotka eivät ymmärrä tekojensa seurauksia ja jotka ovat vaarallisia joko itselleen tai toisilleen. Näiden kaikkien kriteerien pitää täyttyä.

Arrheniuksen mukaan säädösten on oltava erittäin täsmällisiä. Esimerkiksi lain soveltamisala, kohderyhmä, käytettävissä olevat rajoitustoimet ja menettelytavat on määritettävä selvästi ja yksiselitteisesti.

Tässä vaiheessa säädösten suunnitellaan koskevan lähinnä sellaisia hoito- ja palveluyksiköitä, joissa annetaan ympärivuorokautista hoitoa. Arrhenius ottaa esimerkiksi dementiaosastot ja palveluasunnot. Säädökset voisivat koskea myös terveyskeskuksen vuodeosastoa, jos siellä hoidetaan dementoituvia potilaita.

Lainsäädännön uudistuksesta kirjoitti ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat.

Suvi Sariola

Kuva: Panthermedia