Taantuma iskee epävakaan persoonallisuuden hoitoon Tampereella. Vaikeiden häiriöiden nykymuotoinen, pitkäkestoinen hoito päiväsairaalassa loppuu. Jatkossa hoitojaksot ovat lyhyitä.

Hoito on tähän asti järjestetty peräti kahden vuoden intensiivijaksona, ja potilaspaikkoja on ollut 15. Ensi huhtikuusta alkaen hoitojakso kestää 3-4 kuukautta, jonka jälkeen potilas voi jatkaa 3-9 kuukautta päiväsairaalan polikliinisessa hoidossa.

Muutoksen takia sairaala pystyy hoitamaan moninkertaisen määrän potilaita.

Lyhyt hoito auttaa lieviin häiriöihin

Uuden mallin avulla on kuitenkin mahdollista auttaa tehokkaasti vain lievemmin häiriintyneitä, sanoo yksikön psykologi, psykologian tohtori, psykoterapeutti

Leena Vikeväinen-Tervonen

. Hän toivoo, että päiväsairaala saa jatkossa hoidettavakseen sen potilasryhmän, johon lyhyehkö hoito puree parhaiten.

- Pelkomme on, että meille lähetetään edelleen vaikeasti häiriintyneitä potilaita, joiden kanssa olemme sitten helisemässä. Hoidon kehittämisestä tulee haastavaa mutta mielenkiintoista.

Vikeväinen-Tervonen on huolissaan siitä, minne vaikeasti häiriintyneet päätyvät. Jatkossa heille ei ole parantavaa hoitoa Tampereen seudulla. Yksikön siirto TAYS:n erikoissairaanhoitoon ei ollut mahdollinen.

- Joudumme lopettamaan vaikeasti häiriintyneiden hoidon juuri, kun olemme siinä parhaimmillamme.

- Tavoitteenamme on jatkossa käyttää omia oivalluksiamme ja samanlaista hoitoideologiaa kuin tähän asti. Kun lääkärimme Jorma Tähkä jää maaliskuussa eläkkeelle, haemme myös uutta lääkäriä kehittämään yksikköä.

Vikeväinen-Tervosen toiveena olisi ollut perustaa lieviä häiriöitä hoitava yksikkö nykymuotoisen päiväsairaalan oheen. Hän uskoo persoonallisuushäiriöiden kerrannaisvaikutusten olevan niin suuria, että kaupunki ei säästä lakkauttaessaan pitkäaikaishoidon.

- Häiriintyneitä pyörii terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, poliisiasemalla, ensiapuasemilla sekä itsemurhayritysten takia erikoissairaanhoidossa. Kun he saavat lapsia, psykologinen perimä siirtyy. Myös lasten huostaanotot ovat yleisiä.

Vaikeastakin häiriöstä voi parantua

Vuodesta 1992 toiminut päiväsairaala ehti kehittää vaikeiden häiriöiden hoidon niin tehokkaaksi, että noin 70 % hoidetuista parani kokonaan. Loput hoidon aloittaneista hyötyivät jonkin verran tai keskeyttivät hoidon, useimmiten päihderiippuvuuden takia.

Tiedot ilmenevät tutkimuksesta, jossa Vikeväinen-Tervonen selvitti hoidon vaikuttavuutta. Otos kattaa 70 potilasta, jotka ovat tehneet hoitosopimuksen vuosien 1999 ja 2008 välillä.

Vikeväinen-Tervonen tutki potilaiden terveydentilaa ennen hoitoa ja hoitojakson jälkeen. Hän löysi tilastollisesti erittäin merkitseviä positiivisia muutoksia minäkuvassa, fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, mielialassa, elämänhallinnassa, yleisessä hyvinvoinnissa sekä lääkkeiden käytön määrässä. Työkyvyn muutokset olivat melkein merkitseviä.

Vaikeasti persoonallisuushäiriöisten hoidosta ei ole aiemmin raportoitu tilastollisesti erittäin merkitseviä positiivisia muutoksia.

Tampereen päiväsairaalan valttina on ollut hoidon pituuden lisäksi psykologian eri koulukuntia yhdistävä ideologia. Perinteisesti käytettyyn psykodynaamiseen objektisuhdeteoriaan on yhdistetty kognitiivisia elementtejä.

- Kognitiivisuus näkyy selkeänä rajan asettamisena. Erotamme potilaan kehityskykyisen, aikuisen minän lapsuuteen jumiutuneesta minästä. Emme ala ollenkaan tyydyttää vaille jääneen minän tarpeita, vaan tuemme aikuisen minän kasvua. Autamme potilasta kokemaan vaille jäämiseen liittyvän vihan ja surun.

Työelämä tuottaa tunneköyhiä vanhempia

Lievät persoonallisuushäiriöt yleistyvät. Vikeväinen-Tervosen mukaan suurin syy on vaativa työelämä, jonka johdosta vanhemmat eivät ole psyykkisesti läsnä lapsilleen. Tunneköyhän kodin kasvatti ei opi pitämään itsestään huolta eikä puolustamaan rajojaan.

- Jos vanhempi ei anna hoivaa, lapsi ei opi hoitamaan itseään. Jos vanhempi ei aseta rajoja, lapsi ei opi asettamaan rajoja suhteessa muihin ihmisiin.

Persoonallisuushäiriöiset käyttävät paljon terveydenhuollon palveluja, sillä he sairastavat psykosomaattisesti. Vikeväinen-Tervosen mukaan Tampereen päiväsairaalan opeista voi olla hyötyä myös lääkäreille.

Lääkäri tunnistaa persoonallisuushäiriöisen siitä, että vaativuudellaan tai manipulatiivisuudellaan potilas tekee lääkärinkin vähän vihaiseksi. Vaille jäänyt puoli on Vikeväinen-Tervosen mukaan hyvin ahne ja pakottava tai syyllistävä ja manipuloiva. Potilas ei itse huomaa, milloin hän on aikuisessa ja milloin regressiivisessä tilassa.

- Lääkäri voi ehdottaa, että pistetäänpäs tämä toinen Kalle nyt syrjään, niin saadaan asiat hoidettua. Jos potilas on ennestään tuttu, lääkäri voi esimerkiksi muistuttaa potilasta viime kerrasta, jolloin tämä oli vastaanotolla aikuisessa tilassa.

"Hoito on potilaalle raskasta työtä"

Vikeväinen-Tervonen kertoo esimerkin nuoresta naisesta, joka sai uuden alun Tampereen päiväsairaalan hoidon sekä sitä seuraavan yksilöterapian ansiosta:

- Kun nainen tuli hoitoon, häneltä oli otettu huostaan pieni lapsi. Hän oli yrittänyt useita kertoja itsemurhaa ja ollut sairaalahoidossa mikropsykoottisten tilojen vuoksi. Päiväsairaalahoidon kuluessa hän sai raha-asiansa kuntoon, hankki uuden asunnon, sai lapsen takaisin ja aloitti opiskelut, jotka hän rahoittaa työnteolla.

- En missään tapauksessa usko, että hänen kaltaisiaan saadaan hyvään kuntoon ilman pitkäkestoista päiväsairaalahoitoa. Oireiden tasoa voidaan lieventää, mutta persoonallisuus ei korjaannu. Hoitojakso on potilaalle raskasta työtä, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja

Tytti Petäys

.

- Hienoja hetkiä ovat ne, kun keskustelussa potilaan kanssa erottaa pienen pilkahduksen potilaan omasta minästä. Hetki koittaa usein vasta noin kolmen kuukauden hoidon jälkeen.